Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Pani sen paperin päälle, Kansan kasvavan varalle, Tulevaisten tunnustella, Kuinka oli kumma aika, Surullinen Suomen maassa, Kuulun veisun kultahäistä, Viinasta valitun virren. Vielä sitte viimeiseksi Sai maassa sanottavaksi Pojan veljen Väinämöisen, Liisan Antero Vipusen.
Tällainen ystävällinen vastaan-otto teki hyvän vaikutuksen asessoriin; hän ei huolinut viinasta, vaan alkoi kuulla Kirila Petrovitschia mitä suurimmalla tarkkuudella. Minulla on naapurina eräs pikkutilallinen, heittiö, sanoi Troekurov, minä tahdon ottaa hänen tilansa ... mitä sinä siinä ajattelet? Teidän ylhäisyytenne, onko mitään asiakirjoja? Lörpötyksiä, veliseni, mitä asiakirjoja sinä tahdot?
"Nauskis, sanoi keppi, kun kävi pojan housuille", sanoi Issu ja samassa hän lyödä läimäytti kasvoille juuri ylös päässyttä vanhusta. Vanha mies ei voinut kestää tuota nuoren miehen viinasta raivostunutta iskua; hän horjahtui ei hän kaatui kuin ranka kumoon, silmä kävi tuolin nurkkaan ja nyt oli ukolta mennyt silmä. Kauhea haava tuli myös hänen kulmaansa, josta veri rupesi virtana vuotamaan.
He olivat jokseenkin julkeita, ja kuin heitä kuitenkin lempeästi kohdeltiin kiihtyi heidän loukkaamis-intonsa kiihtymistään; he tuuppivat toisiaan ja hoipertelivat sekaisin venheessään, sillä suurin osa heistä oli juovuksissa, tarttuivat keihäisinsä ja kilpihinsä ja alkoivat laulaa lallatella viinasta käheillä äänillään.
En ole koskaan kuullut mitään pahaa puhuttavan Ristosta, mutta Tahvosta tietää jo joka lapsi sata juttua jutella, ja suurin osa niistä ovat todenperäisiä. Tahvo on sata kertaa viinasta väsyneenä maannut tien ojassa, pelissä kadottanut monta kymmenistä ruplaa, ja monta yötä väijynyt kylän tyttöjä. Hän kiroilee ja sadattelee joka sanalta ja semmoiselle tahdotte myydä minut.
Tämä seisoi miettivänä, tarkastaen vuorotellen maan-laatua, linnaa ja voimia, joita oli tarjona rynnäkköä varten. "Kaksi sataa!" hän vihdoin kertoi, "ja paksujen muurien takana. Meitä, kahdeksankymmentä enintäin." "Ne ovat juopuneet verestä ja viinasta!" Bartolomeo hiljaa murisi. Fritz huudahti viehättävällä ylpeydellä: "Olemmehan Sveitsiläisiä!"
Silloin on annettu, kun on tarjottu», ja emännälle puhumaan: »Mitä enemmän elää, sitä useamman kärpäsen näkee: tässä on seppä, joka ei huoli viinasta, vaikka ikeniin hieroisi.» »Jotain sitä näkee», sanoi emäntä laitellessaan ruokia. »Toista on kuin Romppaisen kanssa. Viime kevännäkin aivan silmisikona viikkokauden oli, ja kun ei enää annettu, niin siitä nokka norpahti.
Nyt saivat omin "pasinein" tehdä, mitä lystäsivät. Joutuin se emäntä tshaijun valmisti vieraalle, ja isäntä toi kolkkakamarista täyteläisen viinapullon seista töröttämään tshaiju-kuppien keskelle. Siitä se Simo tarjoili vieraalleen milloin tshaijuaan, milloin kylmiä ryyppyjä. Valmistivatpa vielä oivallisia "morsku" kuppiakin, tshaijusta ja viinasta sokerin kanssa.
Se hyökyi silmäini sivu ruumistuneina vihan aaltoina, muristen ja kiljuen, verenhimoisena, juopuneena ryöstetyistä varastohuoneista tuodusta viinasta, juopuneena vihasta ja verenhimosta miehiä, naisia ja lapsia ryysyissä ja riekaleissa, järjeltään himmenneitä olentoja, joiden kasvoilta kaikki jumalallinen oli kadonnut ja tilalle painunut kaikki pirullisuus: apinoita ja tiikereitä, verettömiä keuhkotautisia ja karvaisia juhtia, näivettyneitä naamoja, joista verenimijäin yhteiskunta oli imenyt elämänmehun, pöhöttyneitä vartaloita, raakuuden ja saastaisuuden turvottamia, vanhoja raihnaisia vaimoja, mätäneviä nuorukaisia ja mätäneviä vanhuksia, paholaisen naamoja, kyyryselkäisiä, vääräsäärisiä, muodottomia hirviöitä, tautien ja puutteen runtelemia elämän hylkytavaraa, vaahtoava, raivoava, kiljuva, ulvova pahojenhenkien lauma.
Pöydän ympärillä, joka oli katettu pöytäliinalla ja täynnä pulloja ja laseja, istui Pugatshev ja kymmenkunta kasakkain vanhimpia, päässä lakit ja yllä kirjavat paidat, kiihtyneinä viinasta, kasvot punaisina ja säikkyvin silmin. Heidän joukossaan ei ollut Shvabrinia eikä meidän kasakkain alaupseeriakaan, noita uusia pettureita. "Ahaa, herra upseeri!" sanoi Pugatshev, nähtyään minut.
Päivän Sana
Muut Etsivät