Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. syyskuuta 2025


Viikkokauden kuluttua sai Erik vaimoltaan kirjeen, lämmöstä ja hellyydestä hehkuvan kirjeen, jossa hän liikuttavalla tavalla esitti surunsa siitä, että ei voinut olla hänen luonansa nyt, kuin häntä oli kohdannut onnettomuus. Erikille ja Helenalle uudistuivat Krimin matkat ja kaikki niihin kuuluvat asianhaarat kolme vuotta peräkkäin.

Toistaiseksi halusi hän vain purkaa raivostuneen vihansa Kristiania kohtaan, joka viikkokauden jo oli keksinyt kaikellaisia valheita selitykseksi siihen, ettei hän vielä ollut allekirjoittanut luopumuskirjaa. Voi, sitä valhettelijaa! Mutta miksi ei Lebeau jo ennen ollut kertonut hänelle tuosta tapahtumasta? »Miksi?

Pakkasta ja pyryä oli tullut vuorotellen koko alkutalven. Yhtämittaa oli nyt taas pyryttänyt viikkokauden ja yhä sitä jatkui.

Jaakon haavat paranivat pian Annan ja Liisan huolellisen hoidon kautta ja viikkokauden kuluttua nousi hän, jos kohta huonosti ja vaivaloisesti, jälleen ylös vuoteelta. Morsiamen silmät loistivat sitä nähdessään. Vanhat ovat kadonneet katso, kaikki ovat uudeksi tulleet.

Kyynel, joka vieri hänen poskelleen, putosi alas ja tapasi hennon lapsen kasvoja, ja lapsi, joka makeata unta oli nukkunut vaimon sylissä, heräsi sen kyynelen koskennasta. Tällä surullisella retkellä oli kaksi tarkoitusta. Samalla kun isä saatettiin viimeiseen lepokammioonsa maan poveen, vietiin hänen viikkokauden vanhaa lastaan kasteen liittoa tekemään Herran kanssa.

"Kyllä minä pidän siitä huolta, herra tohtori," lausui Ilse vakavasti ... ja hän oli jälleen oikeassa mielityössään. "Minä voin huoletta viipyä viikkokauden poissa Dierkhofista, vaikka Heintz sillä aikaa tekisikin muutamia tyhmän töitä... Kyllä minä järestän kaikki... Eikä tyttö sitä paitsi tule tyhjin käsin." Hän otti paperin koristansa ja ojensi sen isälleni; se oli mummon perukirja.

Kovakouraisen karhun syleilyt olivat koiralle saattaneet kipuja, sillä Polle parka ulisi koko matkan. Verihaavoja tai katkenneita luita en kuitenkaan havainnut ja viikkokauden kuluttua olikin se jo terve ja valmiina uusiin ponnistuksiin.

Puolen päivän aikana oli Liisa nakannut itselleen syksyllä tehdyt ruojukset, jotka jo olivat paikoissa, äidille sakset, jotka olivat olleet viikkokauden kateissa ja etsitty mahdottomat paikat ja ihmetelty, että minne piti niitten kadota, sekä isälle kintaat, jotka niinikään olivat kadonneet eineen aikana.

Siten oli siis oppiaikani päättynyt ja uusi, täyden miehuuden aika oli elämässäni alkava. Kesän ajalla virkistin itseäni matkustelemisella, kunnes Elokuun lopulla saavuin opettajapaikkaani T:lle, johon kutsumisestani edellä mainitsin. Kuusi vuotta takaperin olin käynyt T:llä ja olin ollut viikkokauden kirjoja sitomassa samalla kansakoululla, johon nyt saavuin opettajaksi.

Viikkokauden päivät niin urikoiden samaa suuntaa nälän, vilun ja omantunnon tuskien uhrina, henkeni eläkkeeksi sain milloin mitäkin, metsäeläinten raatoja y.m. kohtasin vihdoin erään niittysaunan, jossa vietin talven. Sauna kun on metsän sisällä niin sain helposti lämmityspuita. Saunaa lämmitin ainoastaan öillä, niin ettei savu ilmoittanut olopaikkaani.

Päivän Sana

työmehiläisiä

Muut Etsivät