Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Silloin hän hyppäsi ylös keskelle noususiltaa, kääntyi laiturille päin, ja sanoi kovalla, sytyttävällä äänellä: Karkoitettuuna minä lähden teidän joukostanne, minä olen viheltänyt julkisessa paikassa ja minä olen yllyttänyt teitä sopimattomiin mielenosoituksiin. Onko se muka minun poikamaisuuteni, joka on ollut heille niin vastahakoinen?
Laiva oli jo viheltänyt kolme kertaa, ja Agnes kävi yhä levottomammaksi. Voi, jos saisi itkeä mutta ei, ei nyt. Tohtori ja nuo muut tuolla rannalla Silloin viimeisessä hetkessä, kun laivan köysiä jo irroiteltiin, näkyi pastori kukkavihkoineen kiiruhtavan sillalle. Agnes ei huomannut häntä, ennenkuin vasta siinä silmänräpäyksessä, kun pastori ojensi hänelle kukkavihkonsa.
CASCA. En tiedä mitä sillä tarkoitat; mutta Caesar kaatui, se on varma. Jos ei roskakansa hänelle käsiään taputtanut tai viheltänyt hänelle aina sitä myöden miten hän heitä miellytti tai ei, niinkuin näyttelijöille teatterissa tekevät, niin en ole minä kunniallinen mies. BRUTUS. Mitä hän sanoi, kun hän siitä tointui?
Näkevät nyt pojat mesikämmenen suota tarsivan, ilmaa nuuskivan, kavahtaa se tuolla Kokkokalliolla suureen kelohonkaan ja sieltä maailmaa tähystelee. Pojat vähän matkan päässä puun suojassa tarkastelevat. Laskeutuu ukko alas puusta, viheltää pojille kuin olisi koiriaan viheltänyt ja vierii suolle, pojat perässä.
"Kuules Juhl!" sanoi hän äkkiä, keskeyttäen säveleen, jota hän oli viheltänyt, "luulen pääseväni joutumasta naimiseen ja tulemasta sidotuksi mieheksi!... Tämä oli kolmas kerta, kuin minä läksin kosimaan, ja kun ei se nyt viimeksi käynyt päinsä siellä kotona, niin on Hans Lind patentti! ... patentti!" ... kertoi hän ja löi piipunvarrella reiteensä. "Vai niin!
Vähän aikaa sitten isäni oli viheltänyt Trustya ja oli nyt kaukana pelloilla. Oli rauhallisin aika päivästä, etsoneen aika kuumana iltapäivänä. Muuta ääntä ei kuulunutkaan kuin veden tipahtaminen vesirännistä pihallamme, kärpäsen pörinä akkunanruutua vastaan taikka eksyneen pienen mehiläisen surina rinkikukilla tuolla ulkona sekä Bettyn hiljainen hyräileminen kyökissä hyöriessään.
Mell'iä, suu suippuun vedettynä, niinkuin hän olisi viheltänyt, kun Mr. Mell katseli häntä. "Hiljaa, Mr. Steerforth!" lausui Mr. Mell. "Hiljaa, itse", sanoi Steerforth, punehtuen. "Ketä te puhuttelette?" "Istukaat alas", käski Mr. Mell. "Istukaat itse", vastasi Steerforth, "ja hoitakaat omia asioitanne". Kuului vähän hihitystä ja jonkunlaista kädentaputusta; mutta Mr.
"Peggotyn kanssa?" "Ah!" lausui hän. "Hänen". "Oi, ei. Hänellä ei ole koskaan ollut mitään herkosilmää". "Vai ei ole!" sanoi Mr. Barkis. Taas hän pani suunsa, niinkuin hän olisi aikonut viheltää, mutta taas hän ei viheltänyt, vaan istui ja katseli hevosen korvia. "Hän leipoo siis", jatkoi Mr. Barkis, kauan aikaa mietittyään, "kaikki omenapasteijat ja keittää kaikki ruoat, vai kuinka?"
Ja vasta sellaisena hetkenä te tunnette mitä elämä on, ettei sen salaista voimaa kykene kukaan mittaamaan eikä rajottamaan.» »Mutta eikö juna viheltänyt ... eikö asema jo tule?» sanoi nuori rouva hätääntyneenä, ikäänkuin peläten onnettomuutta ja tahtoen rynnätä vaunusta ulos.
Barkis, nuokkuvalla tavallansa yhä nojautuen eteenpäin vaunujen jalkalailtaan, käsivarret kummallakin polvella. "Peggottya kai tarkoitatte, Sir?" "Ah!" sanoi Mr. Barkis. "Häntä". "Kyllä. Hän leipoo kaikki leivoksemme ja keittää kaikki ruokamme". "Tekeekö hän niin?" lausui Mr. Barkis. Hän pani suunsa, niinkuin hän olisi aikonut viheltää, mutta hän ei viheltänyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät