Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Mutta suurin ja komein lehto oli Ilpolassa, parhaiten hoidettu, parhaalla paikalla ja parhailla lahjoilla varustettu. Sinne saattaa Ilpotar vieraansa läpi pienoisen metsikön, yli niityn ja siitä rantaa myöten niemen nenään, jossa on lehto valkeita koivuja, karsituita niin ylös kuin kädellä yletti, muistoksi vainajille ja heidän haltijoilleen pyhitetty.
Akil, jonka luona Wallin asui, tuli hengästyneenä ja pyysi vieraansa pistoleja. Wallin kysyi mitä se melu merkitsi? Oliko viholliset karanneet heimokunnan päälle? "Ei", vastasi hän, "ei siellä ole vihollisia; meidän omat miehet tappelevat keskenänsä". Kun ei saanut pistoleja, tempasi Akil telttarangan käteensä ja juoksi tappelupaikalle.
"Terve tultuasi, Veikko Kela!... Viivyithän niin, että tuskin enää tuloasi odotin", lausui Jussi. "En milloinkaan luovu lupauksestani", vastasi tulija. "Sydämmellisesti tervetullut", sanoi Jussi vieden vieraansa sisään. Herra Kela oli nuori, sorea mies, jonka tavat ja käytös kaikissa osoittivat sivistynyttä tutenttia.
Huolellisesti lukittuaan aarrekätkönsä saattoi rikas flanderilainen vieraansa vieraskamariin, ja siellä Durward tapasi Croyen kreivittären jälleen täysissä ruumiin sekä hengen voimissa, vaikka vielä kalpeana edellisen yön hirmuista. Isabella oli puettu flanderilaiseksi porvaritytöksi.
Näin sanoen vei hän vieraansa puutarhaansa. Katsos, Berndt, toisti hän, tuo tuossa on oikea "higaråpuu", jonka minä ostin Valdemarsborg'ista, minulla on se ollut jo, annas olla, viisi vuotta, ja mennä vuonna sai äiti kaksi kannua marjoja, onhan se kokolailla! Se onkin hyvässä maassa. Sitäpaitsi olen minä ottanut pano-oksia, me näemme net kohta. No, miltä näyttää.
Maisteri joutui lopulla puhettaan vähän hämilleen, sillä hänen vieraansa oli »uskottomuuden» ja »realismin» kohdalla vetänyt suunsa pieneen pilkalliseen hymyyn, niinkuin hänen tapansa oli. Mitä? Eikö se ole niin? uudisti maisteri. Niin kai se on, sanoi toinen... Ja sinä et siis maista tippaakaan? En tippaakaan.
"Vaiti, sinä häijy!" vaiensi häntä äiti, mutta Abris herra lausui järkähtämättömällä tyvenyydellä: "Tomusta olemme tulleet, tomuksi pitää meidän jälleen muuttua, älkäämme sentähden kammoksuko tomua". Ja vahvistaaksensa kultaista lausettansa teollakin, tarttui hän takkinsa liepeesen ja pyyhki sillä kolme tuolia kolmen vieraansa varaksi; neljännelle istui hän itse.
Wallin ei sano koskaan atrioineensa missään Beduiniteltassa vähemmässä kuin 15-30 henkilön seurassa. Näin ystävällinen ja vierasvierainen on Arabialainen kotonaan, vaikka juuri sama mies kenties, jos erämaassa olisi vieraansa kohdannut, ilman tunnon vaivaa olisi ryöstänyt hänet aivan paljaaksi.
"Ethän suinkaan minua sentähden kahtia revi", lasketteli Mesembrius, kovin huvitettuna tästä jalosta pikastumisesta, jota hänen vieraansa osoitti; samassa viittasi hän lähellä seisovalle numidialaiselle orjalle, joka kädessänsä piti kauniisti koristellun hopea-astian: "hei, Ramon, täytä vieraani malja."
En. Mikä sinun nimesi on? Veitikka. Onko se isäsi nimi? Ei. Isäni on muona-Matti. Mistä sinä olet tuollaisen nimen saanut? Toverini sen minulle antoivat kansakoulussa ollessani. Olitko vallaton siellä koulussa? Sanoivat minun olleen. Eikö sinua vielä haluttaisi koulua käydä? Haluttaisi kyllä taas, sanoi Joju, jonka mieleen samassa johtui pieni Solmia ja hänen vieraansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät