Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. marraskuuta 2025
Vien nimes kaukaisten, tulevaisten polvien keskeen, keskeen barbarien, maihin miss' ei ikinään kauneus hurmallaan ole nostanut miehistä rintaa, maihin, miss' Eroksen mahtia tunneta ei. Niin käsivarsillaan sinut, Kyrnos, mun lauluni kantaa, vie ikiaikoihin, merten ja vuorien taa, niin että myöhäiset kansat sen kuulevat kummalla, että kerran kenttiä maan Kauneus astunut on.
Minä en ole enää mikään lapsi. Minä olen rakastunut, minä sanon sen sulle enkä kenellekään muulle, ja minä vien sen rakkauteni salattuna muassani hautaan. Hän ei voi minua rakastaa no, ei pidä hänen myöskään saaman tietää, mitä minä hänen tähtensä kärsin. Kärsit, ystäväni! Mutta kenties hän sinua rakastaakin... Ei, ei...
NEITI SALMELA. Heittäkää pois tuo naama. HILLERI. Minä vien naamani kokonaan pois. Hyvästi, neiti. NEITI SALMELA. Elkää menkö vielä, minä tahtoisin puhella muutaman sanan. HILLERI. Mutta minulla on niin tulisen kiire, sillä minä olen määrätty poliisikonstaapeliksi laivarantaan. Minun täytyy joutua. Hyvästi, neiti Salmela, hyvästi. Herra toimittaja on tuolla kamarissaan. Se olen minä.
Taistella venäläisiä vastaan, kävi kyllä päinsä, mutta meillä oli taisteleminen myöskin nälkää ja vilua vastaan. Eräs upsieri valitti siitä, ett'ei saanut ollenkaan mitään tietoja Ruotsista. Kuningas kuuli sen ja sanoi: "Pelkäättekö, että olette niin kaukana kotoanne? Jos olette uljas sotamies, niin vien minä teidät niin kauvas, että tuskin kolmeen vuoteen voitte saada mitään tietoja Ruotsista."
Te haette luulon-alaisia ihmisiä muka! Eipä olekaan minun talossani sinä ilmoisna ikänä käynyt yhtään muuta luulon-alaista ihmistä kuin te! Enkä heitäkään asiaa siihen! Minä menen maaherran luo minä vien kanteen tuomarille! Heidän pitää saada tietää, minkälaista kunnon joukkiota te olette!" Poliisipäällikkö oli pahemmassa kuin pulassa. Hän oli vihan vimmassa.
"Senvuoksi mainitsen sinulle ehdot, joilla Caesarin kaupunki laskee sinut ja sotajoukkosi muuriensa sisään." Tämä oli Belisariuksesta liikaa. Kiukuissaan hän hypähti ylös, hänen poskensa hehkuivat ja silmänsä salamoivat. "Rooman prefekti", huusi hän leijonan karjumista muistuttavalla äänellä, "sinä unohdat itsesi ja asemasi. "Huomenna vien Roomaa vastaan seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
Kunpa tuoppini tulisi, Kannuni karetteleisi, Lauleleisin, taiteleisin, Heläjäisin, heitteleisin; Kun ei tuoppi tulle'kana, Pikarini pistäyne, Vien on virteni viluhun, Tatehesen tanhualle, Josta tunkio tulevi, Pellon höystö hömmöttävi. Kunpa palkka pantaisi. Lauloa minä lupasin, Lauloa iloista virttä, Virttä veisata suloista, Kaunistaki kaikotella.
"Sitten", sanoi ritari, "vien sulttanin kirjeen perille yhtä uskollisesti, kuin jos olisin hänen synnynnäinen vasalli; tietysti ehdolla että, paitsi tätä yksinkertaista palvelusta, jonka rehellisesti olen toimittava, hänen kaikkein vähimmin tarvitsee minulta odottaa neuvoa eli puollussanaa tässä eriskummallisessa kosioimisessa".
Vähän aikaa Publius katseli maahan, sitten hän sanoi vilkkaasti: "Tahtoisinpa kuitenkin, että tulisit mukaani. Sinä taidat olla hyvin väsynyt, mutta minä vien sinut muulillani Apollodor kuvanveistäjän luo.
Vieppäs sille välistä kaikkein parastasi, jota mielesi oikein tekisi ja jota et raatsisi mitenkään antaa pois, vie nuorta maitoa pikku tuokkosessa riiheen tai rusinasoppaa. "Minä vien!" "Ja pistä kauralyhde talveksi aidanseipääseen. Se hyvästyy uhrista ja jää." "Minne te menette?" "Menen katselemaan, miten haltijoita muissa taloissa hoidetaan, ja neuvomaan, jos tarvitaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät