Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


"Minä ampusin niin paljon kuin ennätin", vastasi Dominique tyynesti. Tunnustus oli turha, sillä hän oli musta ruudin savusta, aivan hiessä ja vaatteilla veritahroja, joita hänen olkapäästään tippuneet veripisarat olivat tehneet. "Hyvä", kertoi upseeri. "Ennen kahden tunnin kuluttua teidät ammutaan." Françoise ei itkenyt. Hän puristi kätensä ristiin ja kohotti ne ylös mykän epätoivon liikkeellä.

"En minä nyt huoli lyödä kättä sinun kanssas, en kumminkaan ennen kuin vähintänsä yksi tunti vielä on kulunut. Viivy vaan hetkinen veikkonen, niin selitän sinulle kaiken tään. Eihän toki muutamat veripisarat pienestä raappauksesta eikä muutamat hupsut sanat tyttö-lepsukan suusta voi erottaa poikaa ja isää, kun he näin kauan ovat olleet yhtymättä?

Hän purskahti itkuun, ja kyynelet valuivat maahan kuin veripisarat haavoitetun, pakenevan otuksen rinnasta. Hän huomasi istuvansa kallion laella, josta näkyi kaupunki ja sen takaa meri kesäyön valossa. Pää käsiensä varassa itki hän kyynelensä kuiviin ja itki vielä hetken aikaa sen jälkeenkin, kun ne eivät enää vuotaneet.

Boleslavin omista huulista kihosivat veripisarat. Ajattelematta pyyhki hän niitä pois kielellään, »Mitä nytJa mitä kauemmin hän tuijotti maassa makaavaan naiseen, sitä korkeammalle kuohui tuskaisa pelko hänen mielessään, nousten aivan mielettömyyden rajoille. Hän pelkäsi, mitä oli tuleva. »Pois tästä talosta pois, pois, ennenkuin hän nousee», huusi ääni hänen povessaan.

Nyt nauha katkesi hänen kääntäessään ja vääntäessään sitä, ja punaset helmet putosivat kuin veripisarat alas puusta. Se tietää pahaa, kuiskasi hänelle sisällinen ääni; Luckard sanoo että tietää pahaa kun jotain menee rikki sill'aikaa kun jotakin ajattelee. Jotakin ajattelee! Niin, mitä hän sitten ajatteli? Hän mietti tätä, vaan ei saanut siitä selkoa.

Hän näytti niin surkastuneelta, kuihtuneelta ja verettömältä, ettei olisi luullut hänessä löytyvän verta enempää kuin kärpäsessä. Koetin selittää hänelle, ettei häntä suinkaan veren viat vaivaa. Sanoin, että luuloni mukaan olisi se hänen surmansa, jos häneltä viimeisetkin veripisarat pois laskettaisiin.

Muutaman silmänräpäyksen tunsi hän itsensä täysin onnelliseksi ja vapautetuksi; kaikki mietiskeleminen, kaikki epäilys ja tuska olivat kadonneet, ja tuo suloinen rakkausarvoitus leijaili, ikäänkuin juhlallinen humina autiossa temppelissä, edestakaisin hänen sielussaan. Taas hän muisti veripisarat, jotka hän oli nähnyt välkkyvän ristillä.

Hän päästi suopunkinsa irti ja valmistausi tappeluun, mutta, astuttuaan pari askelta, näki hän siinä makaavan muulin, joka oli juuri kuoleman kielissä. Kuoleva eläin-raukka oli tullut haavoitetuksi kaukana siitä paikasta, johon se nyt oli laahannut itsensä; veripisarat, joita indiani näki, todistivat sen.

Hetken perästä myöskin Britannialainen vaivoin kohotti itseänsä ja nojausi käsivarttansa vastaan. Mutta hiljalleen vaipui hänen päänsä hermotonna takaisin ja "Kyljestä hiljaa vuoti veripisarat." Kaikkuvat suosiohuudot tervehtivät Afrikalaisen voittoa, ja joku aika kului, ennenkuin ne heikkenivät. Noitten tunnottomien katseliain hallussa oli urhoollisen miehen kohtalo. Se päätettiin pian.

Veripisarat ja kyyneleet valuivat Tuomon kasvoilta, mutta hän ojensi ruumistaan ja sanoi: "Ei, herra, sieluni ei ole teidän, sitä ette ole ostanut ettekä voi vahingoittaa." "Vai en voi", irvisti Legree. "Saadaan nähdä. Sambo ja Quimbo, ottakaa tämä mies huostaanne ja löylyttäkää niin, että se vielä tuntuu kuukauden päästä!" Oli puoliyön aika.

Päivän Sana

gardien

Muut Etsivät