Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Mutta kuningas ei nähnyt eikä kuullut muuta kuin haluamaansa saalista; hän pysähdytti hevosensa, tähtäsi ... mutta silloin pamahti pensaikosta laukaus vieraan pyssystä, ja tuo ylpeä hirvi kaatui veriinsä toisen ampumana juuri silloin, kun kuningas varmasti luuli saaneensa kunnian sen kuolemasta. Kuusitoistavuotias metsästäjä kuohui kiukkua. Tarkastettiin metsää, mutta ketään ei löydetty.
Hänen hämmästynyttä sieluaan kosketti elämän alkuperäinen rohkeus ja suuri välittömyys ja hän kirjoitti »Sevastopolin kertomukset», joissa vaikuttavin piirroksin esitetään rauhallisen luonnon ja veriinsä saakka taistelevan ihmisen vastakohta. Tolstoi oli löytänyt elämisen arvoisia asioita, ne olivat järkyttäneet hänen suurta sieluaan.
"Te kurjat", metsästäjä kiljaisi vihastuen, "minäkin olen valkoihoisia, niin ottakaa minunkin päänahkani!" ja silmän räpäyksessä hän heitti karvaisen hattunsa maahan, hyökkäsi samalla intialaisen päällikön päälle ja syöksi veitsensä syvälle hänen rintaansa. Samassa kuului kuin yhdestä pyssystä neljä laukausta ja toisetkin nuotiovalkean ääressä olleista päälliköistä ketertyivät veriinsä hiekalle.
Viimein lakimies laski kuolleen veriinsä tielle ja kohottausi vavisten seisoalleen. Hänen liikuntonsa sai kai minutkin heräämään järkiini, sillä heti kun hän oli jaloillaan, ryntäsin minä kapuamaan vuoren rinnettä ylös huutaen: »Murhaaja, murhaaja!»
"Minä pidän siitä äänestä", huudahti Miranda, astuen sukkelaan ja iloisesti, ikäänkuin joen kevyt sointuva soitto olisi hänen veriinsä mennyt. "Niin, mutta Iso Haara on sentään vähän isoäänisempi", jatkoi Taavi. "Se on väkevää vettä, koski kosken perästä kaiken matkaa aina Gaben raivaukselle saakka. Ethän vain pelkää, Miranda?"
Lopen uupunut, raiskattu ja veriinsä näännytetty isänmaani menetti silloin kaiken lisäksi vielä kappaleen itsestään vieraalle valloittajalle. Ansioitteni palkaksi ylennettiin minut sodan lopulla kapteeniksi, mutta vastaavaa virka-asemaa ja tuloja minun ei onnistunut saada.
Yli' usvan kirkas päivä Sen alla synkkä yö: Pimeessä parkuu kansa, Kun peikko julma lyö. Ja horjuellen kurja Käy kansa kuolemaan, Vaan peikko sitoo, nauraa, Ja hosuu uhriaan! Voi tuskaa toivotonta! On kansa raivossaan: Toisensa murhaa toinen Ja peikko nauraa vaan! Veriinsä väsyy kansa Ja kärsii, odottaa: Yö epätoivon peittää Niin synkkää kuolemaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät