Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Saattoi huomata, että tuska, intohimo ja onni, jotka aikojen kuluessa olivat kerääntyneet hänen rintaansa, nyt vihdoin puhkesivat esiin sanatulvana. Lygian korvissa kuuluivat hänen sanansa Jumalan pilkkaamiselta, ja hänen sydämensä rupesi takomaan niin että tunica, joka hänen rintaansa verhosi, tuntui olevan repeämäisillään.
Ei tänäpäivanä ole ajattelemistakaan lähteä ulos. Puolen tunnin kuluttua sukset jo takertuvat lumeen, sitten ollaan kiinni kuin tervassa." "No sitten meidän täytyy odottaa", vastasi Pekka, "mutta pitkälliseksi käy sisällä istuminen, kun on täysin levännyt ja varustautunut liikkumaan." Sitten nousi sumu, joka verhosi koko tienoon. Alkoi sataa; sumu tiheni ja sade kävi yhä rankemmaksi.
Tuli talvi, raitis, puhdasilmainen, tervehenkinen talvi, joka jääksi kangisti myrkkyiset huurut ja verhosi vaippaansa tautisen maan. Tuli joulu ja meni sekin ja päivä alkoi pidetä ja lyhetä yö. Vaan kuolemaan tuomittu keuhkotautilainen kulki vieläkin ihmisten parissa, joitten luota hänen oli määrä kohta poistua, hoiperteli tosin heikkona hontelona, vaan kulki kumminkin.
Se oli jo toinen kerta, kun Mathieu tapasi Santerren tässä huoneessa. Charles Santerrella, kuuluisalla ja salongeissa huomatulla romaanikirjailijalla, oli kaunis otsa, hellät, ruskeat silmät, ja liian punainen ja suuri suu, jota verhosi assyyrialaisella tavalla leikattu ja käherretty parta.
Täytettyään tehtävänsä hän verhosi itsensä viitallaan ja istahti vankihuoneen nurkkaan, missä seinät olivat molemmin puolin hänelle tukena sillä »karmituoleja», niin hän sanoi, »olen aina pitänyt erittäin mukavina». Näin istuen hän rupesi tutkistelemaan vankeustoveriaan. »Kunnon ystäväni», sanoi hän, »meidän molempien pitäisi likemmin tutustua, koska meillä nyt on yksi ruoka ja yksi vuode.
Hän pesi ruumiin, verhosi sen käärinliinoihin, laski sen arkkuun, pani seppeleen sen päähän, levitti sen hiukset. Ne olivat tavattoman pitkät hänen ikäisekseen. Félicité leikkasi niistä itselleen ison tukon, josta puolet kätki povelleen, päättäen olla niitä koskaan hukkaamatta.
Hän kohosi sammalvuoteeltaan, katseli ympärilleen, ja tuijotti hämärään, joka nyt yhä synkempänä ja varjosampana metsää verhosi, josta mustiin puettu mies suoraan hänen leposijaansa läheni. Hän kavahti seisoalleen ja odotti vierasta. Tämä huomasi hänet, pysähtyi hänen viereensä ja katsoi häntä hymysuin. "Aiot viettää yösi taivasalla?" kysyi hän Georgilta.
Hänen ruumistaan verhosi hihaton, purppuranvärinen ja hopeisilla palmunoksilla koristettu tunika. Käsivarret olivat paljaat ja itämaalaiseen tapaan koristetut kahdella leveällä, kultaisella vanteella kyynärpään yläpuolella.
"Seisooko Herran enkeli edessäsi, muuten jatkakaamme Jehovan nimessä matkaamme!" Hän kehoitti jälleen eläintä, mutta hevonen vavahteli ja karahti taas pystyyn... Tällöin hajosi äkkiä tomupilvi, ja valo, hohtavampi kuin Syrian värisevä vaaleansininen keskipäivän-ilma, ja jota seurasi kummallinen jylinä, loisti matkustajain ympärillä ja verhosi koko tienoon, vuoret, metsät, erämaan, valomereen.
Portaitten yläpään verhosi aloepuun vihreä ja valtainen lehvistö ja etelän palmut loivat pitkien ja liikkumattomien oksiensa varjon astinten marmoripintaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät