United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä olen hänen äitinsä ja sentähden tahtoo sydämmeni haljeta, koska täytyy nähdä erään muukalaisen, ympärkuleksivan akan astuvan esiin noin röyhkeästi, vaatien lastani omaksensa, kaikeksensa. Mutta käänny ajoissa ympär ja pyhkäse koreasti leukaas; sillä tässä on vastus, jota et siirrä. Kaikki, kaikki olkoon menneeksi, kuin taidan vaan sulkea tämän pelin.
MACBETH. Lippumme pystyyn muurin ulkopuolle! "Tulevat", huudetaan jo. Linnan vahvuus Ivaapi piiritystä. Siellä maatkoot, Siks että heidät nälkä syö ja rutto! Jos heit' ei meidän miehet auttais, uljas Ois tehty vastus, parta vasten partaa, Ja kotiin heidät piesty. Mikä melu? SEYTON. Se naisten huutoa on, hyvä herra. MACBETH. Ma muistan tuskin, miltä pelko maistuu.
Kyllä tässä vastus sittekin on, kun lehmänkin elannosta on päivätyöt tehtävät. Niin kuinkas sitten, ei suinkaan ilmaiseksi. No semmoiset kun provasti saisivat kyllä ilmaiseksi antaa köyhän muonamiehen lehmän käydä pappilan laitumella. Kyllä sitten lehmiä ilmaantuisi pappilan hakaan niin monta, ettei enään omille olisi ruohonkorttakaan.
Mikä tuo sitten oli vastus, joka aina asettui hänen tiellensä? Sama järkähtämätön vastus, joka alusta alkaen oli sulkenut häneltä tien. Kuinka sopivaiselta tahansa näyttikin tilaisuus päästä Margueriten kanssa kahden kesken puheelle saivat Vendalen yritykset kuitenkin muuttumatta aina saman päätöksen.
Minä en nähnyt mitään mahdollisuutta koskaan päästä hänestä; ja tulevaisuutta mietiskellessäni oli minun tapa ajatella, mikä vastus hänestä olisi, kun hän kävisi vanhaksi mieheksi. Ei mikään asia ollut minulle niin odottamaton, kuin että tämän poloisen oma käytös päästäisi minut pulastani.
Ensimmäinen vastus oli voitettu ja Aspela ilmaisi nyt koko lukuisalle tuttavakunnallensa, että sanomalehdet lisäävät ihmisen päähän tietoja, ja sanoi vielä, että se, jolla on omat sanomalehdet tahi joka on vähintäinkin osalla niiden tilauksessa taikka kaikkein vähintäin kumminkin lukee niitä, on jo niinkuin sivistyneitten joukkoon luettava henkilö.
HANNA. Niilo, minä toivon että sinä kerran tulet tuntemaan mikä voima on naisen periaatteilla: mikä kannatus, jos ne ovat puolellasi, mikä ankara vastus, jos ne ovat tielläsi. KANTTORI. Sinä innostut, ethän vaan ymmärtänyt sanojani niin, kuin olisin sinusta epäillyt? Sinuun luotan niinkuin jumalan-sanaan. HANNA. Nyt puhut tyhmästi, hyvä Niilo.
Nähkääs, professori, alkoi hän sitte äkkiä, minulla on niin tavattoman tulinen luonne ja aina kun minua kohtaa vastus, olen minä aivan tulisissa tappuroissa. Mahdollista kyllä, mutta ainakin tänään te taistelitte sitä vastaan, sen näin minä. Näittekö; niin, minä voin kyllä niellä nuo tulvivat sanat, mutta nuo ilkeät ajatukset, niitä on vaikea hillitä, niitä saa aina katua.
"Aita rautainen rakenna, kivilinna liitättele ympäri minun eloni, kahen puolen kansoani, maasta saaen taivosehen, taivosesta maahan asti, asukseni, ainokseni, tuekseni, turvakseni, jottei liika liioin söisi, vastus viljalta vitaisi sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana!" Neljäsviidettä runo
Traddles'ia tavattoman hartaasti. Hän oli maltilliselta, vakavalta näyttävä, käytökseltään ujo, nuori mies, jolla oli lystillinen, tuuhea-tukkainen pää, ja silmät, jotka olivat melkein liiaksi siirottavat; ja hän peräytyi johonkin pimeään nurkkaan niin pian, että minulla oli vastus löytää häntä.