Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Täällä jo monta Suomalaista ystäväämme puristivat kokeneita ruskeita kouriamme ja toivottivat tervetulleiksi, sekä kysyivät: "mitäs sodasta kuuluu", me vastasimme: "kyllä sieltä kuuluu hyvää, vaan välistä olimme kyllä vähän hengen vaarassa, mutta se lankee luonnostaan niinkuin Manulle iltanen".
Suuriruhtinas seisoi vaunuissa, katsellen ikkunasta ja kun juna tuli kohdallemme, tervehti hän meitä sanoen iloisella hymyllä ja kaikuvalla reimalla äänellään "terve Suomalaiset", johonka vastasimme innokkailla raikkailla hurraahuudoilla, joita kesti siksi kunnes juna oli kulkenut ison matkaa ohitsemme. Päivällis levähdyksen jälkeen jatkoimme marssiamme eteenpäin.
Ja kun olimme huutaneet pojille, että he panisivat kokon tuleen, niin tarttui hän lasiinsa ja sanoi aiheettoman juhlallisesti: Saanko luvan juoda herrain maljan ... me emme ole vielä tainneet tulla esitellyiksikään ... nimeni on Forsberg. Me vastasimme maljaan, ja hän ryyppäsi pitkässä siemauksessa lasinsa puoleltaan kuiviin. Nousimme kaikki katsomaan kokon sytyttämistä.
"Täydellisesti ja alttiisti!" vastasi Mr. Peggotty. "Luottaa minuun, että saan puhutella häntä, jos joskus löytäisin hänet, suojella häntä, jos minulla olisi joku suoja, jota voisin tarjota hänelle, ja sitten hänen tietämättänsä tulla teidän luoksenne ja saattaa teidät hänen luoksensa?" kysyi hän hitaisesti. Me vastasimme molemmat yhdessä: "kyllä!"
Tietäessämme, että kaikki valituksemme ovat turhia, vastasimme kysymyksiinsä ylimalkaisesti, päästäksemme vain heistä. Näissä tilaisuuksissa sisäasiainministerin apulainen Orshevski huomautti vangeille, kuinka, muka, täältä poispääseminen on sula mahdottomuus, lisäten tähän joskus: "muuten riippuu asia suuresti teistä itsestänne, kuinka täällä käyttäydytte".
Kl. 10 e.pp. saimme käskyn asettautua riveihin eräälle kadulle vähän matkaa majatalostamme; sen jälestä tuli armeijan ylipäällikkö H. K. K. Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsch, ratsastaen pitkin rivejä tervehtäen sekä kiitellen joka rykmenttiä ja pataljoonaa erikseen, joihin me vastasimme innokkailla kaikuvilla hurraahuudoilla.
Mutta samalla saapuikin paikalle kapteeni Arkaroff miehineen ja huomatessaan, mitä laatua venäläisiä me olimme, komensi hän miehensä ampumaan yhteislaukauksen meitä kohti. Me vastasimme tuleen tulella, jolla välin saimme eskaluupin irti kiveltä ja aloimme soutaa poispäin.
Kysymyksen kuultuamme vastasimme: "arvelimme heistä hyvää, jonka tähden koetimmekin kohdata heitä niin monella kiväärin kuulalla kuin mahdollista oli." Suuriruhtinas sanoi: "ennen minä olen teille aina antanut ryypyn viinaa ja sillin, mutta nyt minä annan teille kaksi ryyppyä viinaa ja kaksi silliä; kiitoksia, Suomen pojat, urhoollisuudestanne."
Copperfield in esse ja Mrs. Traddles in posse ruumiillisesti jaksavat edellytettynä nimittäin, että ystäväni Traddles ei vielä ole yhdistetty rakkautensa esineesen myötä- ja vastoinkäymisessä". Me kiitimme häntä hänen kohteliaisuudestansa ja vastasimme siihen soveliaalla tavalla.
Jaakko ja minä katselimme toisiimme ja Antti seisoi hetkisen äänetönnä pää vaipuneena alas. Niin kohtako teistä tulee ylioppilaita? kysyi vihdoin Antti. Kohta, vastasimme. Ylioppilaita entisistä kerjuutovereistani! lausui hän mietiskellen. Niin, ken kulkee lankaa myöten, kerran keksii keränkin! virkkoi Jaakko. Oikein puheltu ja viisaasti haasteltu.
Päivän Sana
Muut Etsivät