United States or Costa Rica ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Niin, isälle ja äidille ja Anna Ekbergille, joka on paras ystäväni ja tietää kaikki salaisuuteni..." Eugen ei heti vastannut. Tumma varjo laskeutui hänen kasvoilleen, ja pettymyksen tunne tuli äskeisen palavan innostuksen sijaan. "Minä toivon, että et kerro kihlauksestamme vielä kenellekään etkö tahdo täyttää sitä toivomusta?" sanoi hän matalalla äänellä.

""Etkös näe, Don Fernando, Miestä mustakauhtanaista?"" Hymy ellen sulho vastaa: "Tuohan tuolla on vain varjo." Mutta lähemmäs käy varjo, Mies se onkin kauhtanainen; Ja Ramiron kohta tuntein Tervehtääpi häntä Clara. Tanssi on jo alkanunna, Hilpeästi helkkyy soitto, Valssi vyörii vilkkahasti, Jalkain alla silta notkuu.

»Ah, vanha hyvä Horatius», Sallustus virkkoi osaaottavana, »hän lauloi kyllä hyvin juhlista ja naisista, mutta ei nykyisten laulajiemme veroisesti.» »Esimerkiksi kuolemattoman Fulviuksen lailla», Klodius sanoi. »Kuolemattoman Fulviuksen», varjo toisti.

Ilmoitat minulle hyvän uutisen." "Mutta kylve sinä nyt ja lähde levolle. Huulesi ovat siniset ja olet kuin varjo." Vinitius kysyi: "Tiedätkö, onko ensimäisen ludus matutinuksen päivä jo määrätty?" "Kymmenen päivän perästä. Mutta muut vankilat otetaan ensin. Jota enemmän aikaa saamme, sitä parempi. Emme vielä ole aivan hukassa."

Vaan kun illan varjo pellon peitti, Yksi sarka vaan ol' kyntämättä.

Täällä on Venedig, rakennettu mantereesta peninkulman päässä oleville saarille. Saarien välille kulkee kapeita kaivannoita. Suurin näistä kulkee kaupungin halki s:n muotoisena. Venedigin 450:stä laiturista on tämän ylitse menevä käytännöllisin. Ennen Venedig oli meren haltiatar; nykyinen Venedig on vaan kuin varjo entisen loistosta. Koko Italian halki aina eteläisimpään kärkeen Apenninit menevät.

Usein askartelee venäläisessä vankilassa viruvan poliittisen vangin mielikuvitus myöskin kuolemanrangaistuksessa. Eikä kummakaan, sillä synkentäähän monenkin raskaammin syytetyn vangin tulevaisuuden perspektiiviä hirsipuun varjo.

Ole onnellinen siinä elämässä, jonka olet valinnut!" Tyttö meni, ja he erosivat. "Henki!" sanoi Scrooge, "älä näytä minulle mitään enää! Vie minut kotiin. Miksi tahdot vaivata minua?" "Yksi varjo lisäksi!" huudahti henki. "Ei enää!" vastasi Scrooge. "Ei enää. Minä en tahdo nähdä sitä.

Voi kuinka hän tällä hetkellä omaa ääntänsä vihasi! Kuin varjo vieri hän huoneusten vieritse; kaksi lyhyttä katuahan vaan häntä eroitti vanhan talon-ystävän ja lääkärin asunnosta. Eräältä pimeämmältä syrjäkadulta kuului meteliä; siitä hän ei huolinut.

Pilviin peittymättä elämäni aurinko korkeimmilleen kohoaisi ja synkinkin soppi sydämessäni valkenisi ja mieleni mustinkin varjo vaihtuisi vaalean sinertäväksi, niinkuin talvisen poutapäivän lumen varjo, joka sinensä taivaalta lainaa.