Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Kaupungissa, näetsen Liisa, näin minä opin pitävän lehmää sarvesta ja älyn sitä lypsävän viekkauden vaunuissa ja rehellisyyden jalkaisin totuuden hakkaavan puita ja kavaluuden istuvan valkialla. LIISA. Voi, voi! Jussi, mitä haastelet! Hyödyttääkö nekin meitä?
Ei emoa tuotukana, Tuotihin emintimäistä, Tuon tuhannen tullukkoa, Pahan hengen pallukkoa; Vitsa väännetty käessä, Kohotettu koivun latva, Lyöä lasta armotonta, Kolkata kovaosaista. Niin en nyt sinä ikänä, En tämän elon sisässä, En löyä emon hyvyyttä, Enkä äitin armautta, Vaikka etsisin tulella, Vailehteisin valkialla.
Valkialla päivälläkin ja vielä enemmin sitä ennen ja jälkeen laukeilin kellahtelin monta kertaa, sillä nuorta liukasta lunta oli satanut ja lapikkaat, jotka te'etin matkakseni ovat liukkaalla hankalammat kuin tavalliset saappaat. Jo minäkin sain "pitkin päätäni pidellä, miten olla kuin eleä", jos lapikkaat kaiken talvia näin liukastaavat. Eipä kuitenkaan ole liukastaneet.
Joskus taas käytetään niiksi vuorten rotkoja ja halenneita, joihin asetetaan lukittavat ovet. Näiden halkeamain suilla vartijat illoin valkialla istuvat, päiväsydämiä varjossa venyvät, ruoalla ja juomalla itseänsä virvoitellen. Böhmi ja sen kansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät