Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025


Kertoivat lesken sanoneen: "Jos kuninkaanpoika ja Holpan Paavo tulisivat minua kilpaa kosimaan, niin Paavolle sitä menisin." Se nosti mieltäni ja viritti kunnianhimoani, etten ajatellutkaan muuta kuin pyrkiä taloon isännäksi. Leskellä oli kaunis musta ruuna. Se välkkyi kuin silkki, juoksi kuin peura. Hän kutsutti usein minut sitä valjastamaan.

Sitte nousi hän seisoalle, katseli ympärilleen ja sanoi eräälle talonväestä: "Pastori sanoi tarvitsevansa kärryjä. Eiköhän liene parasta nyt niitä hankkia hänelle." Mentiin ulos valjastamaan hevonen talon kärryihin.

Emäntä poistui nyt pirtin puoleen ja kun hän siellä kertoi lääkärin puheet, niin kaikkien kasvoista katosivat harmin väreet. Ketterämpänä kuin tavallisesti ennen isäntä lähti Osmoa valjastamaan lääkärin kärryjen eteen ja ohjaksia käsissään pidellen seisoi Osmon vieressä, kun lääkäri oli vielä syömässä.

Antonille tuli kyynelet silmiin nähdessään nuoren herransa, hän kumarsi aina maahan asti ja ilmoitti, että vanha herra vielä eli sekä kiirehti valjastamaan hevosia. Vladimir Andrejevitsch. ei huolinut suuruksesta, vaan kiirehti lähtöä. Anton vei häntä kyläteitä, ja keskustelu syntyi heidän välilleen. Sanoppa, Anton, mitä isälläni on Troekurovin kanssa tekemistä?

Sen jälkeen tein lupauksen, että toista elämää vast'edes vietän. Isäntäkin korotti minut työväkensä voudiksi. Mutta alakuloisuus ei minua sittenkään jättänyt. Se se mahtoi tuottaa tuskaa, että jotakin oli minussa pysähtynyt vanhasta toiminnastaan eikä vielä auennut uuttakaan uraa. Joulun jälkeen yhtenä lauantaina käski isäntä minut valjastamaan hevosta.

Hohhohhoh, se onkin kumma, ettei herrasväelle valjasteta hevosta toisin päin, varsinkin kun niitä on kaksi yhtä aikaa, niinkuin teilläkin oli päivällä. Sanon minä, hohtimet ja muut värkit, että siinä piti olla prytinä ja prätinä, ja ankara meno ja paha siivo! Lykkyä tykö vain, kapteeni. Hohhoh. Mutta minne se Junkan kapteeni katosi? VARJAKKA. Hän meni valjastamaan hevosta. Ettekö lähde auttamaan?

No sittenhän sen voipi haudata vaikka kymmenen sylen syvyiseen hautaan, sanoi isäntä ja lähti valjastamaan hevosta, kun näki nimismiehen olevan lähtöpuuhissa. Nyt Honkaniemen väen mieli ei pysynyt muualla, kuin siinä neljäntuhannen laskussa, joka lähetetään kenraalikuvernöörille. Emäntä se määritteli, mitä ylellisyystavaroita sitten ostetaan, kun rahat on saatu.

Niin noutakoon kelkalla! Ka, kaada nyt sitten sitä vettä siihen! Soh! Ja missä on hantuuki? Tässähän se on minun kädessäni... Anna se tänne! Onko käsketty valjastamaan? En minä vielä ... vaan kyllä minä ihan paikalla... Ja rouva kiiruhti käskemään. Sai mennä talliin asti, ennenkuin löysi rengin. Oli jo hätä raukalla, että ehkei löydäkään.

Sa kello, ajan orja, turhaan lyöt sa valjaihisi kaiken voimas lamaan, kun vankkuriisi, herras valjastamaan, saat raastaaksesi tunnit, päivät, yöt. Työt turhat teet sa, Sisyphoksen työt. Sa joka kerta tulet kohtaan samaan. Niin aina elämäsi loppuun hamaan teet ilottomat, pitkät päivätyöt. Sa sentään kestät kaiken kuorman sen! Ei hellitä sun herras kahleitansa, et kohtalosi kulkua voi estää.

Kun pappilan rantaan ennätettiin, sai Matti markan saattamisesta ja palasi sitte takaisin, ystävälliset jäähyväiset sanottuaan. Matkalaiset riensivät kirkko-Mustalaan, ja kello oli jo yhdeksän lyönyt, kun he sinne tulivat. Miehet kiirehtivät valjastamaan hevostansa ja maksamaan kortteerista, tytöt panivat toiset huivit päähänsä, jotta silkit eivät tomuttuisi.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät