Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
ANDRAEAS. Nyt Sä ystäväni varsin unhotat, Ett' ihmisen ei sovi maallisissa Hauskuuttaan hakea, vaan hänessä, Jok' kuoli edestämme! KERTTU. Jumala! En sitä hetkeksikään unhota, Mut' lastani en taida... ANDRAEAS. Todella Sun äsken vakaast' tehty tunnustukses Ei ollut lorutusta parempi Kun näin sen kiellät kohta! Ai'otko Sä tällä tavoin kantaa ristiä?
Hän kunnon mies on, totuuden hän lausuu; Hyv' on, jos kärsit sen; mut suora on hän. Tuon konnan-lajin tunnen: suoruudellaan Petosta, luihuutt' enemmän he peittää, Kuin sata nöyrää, tyhmää liehakkoa, Jotk' ylen tarkoin tehtävänsä täyttää. KENTIN KREIVI. Totuuden nimessä ja vakaast' aivan, Ylevän katsantonne hurmatessa, Mi lumoaa kuin kirkas sädekehä, Jok' otsaa Phoibon ympäröi.
Nytpä sai hän vihdoin kanssa rahan rehtiin rintahansa; Munterill' on vanha viisi, virkkoi tuohon vain: 'No hiisi! Näin hän vakaast', uljahasti, niinkuin kahakoissa noissa, liikkui viimeisiinsä asti, kasvaen vaan kunnioissa; harmaa ol' jo parraltansa, niukemp' ehkä lauseissansa, vaan kun sauhuun, liekkiin lähtiin, samaks kuoloon asti nähtiin.
Herran haltuun! RODRIGO. Hyvästi! JAGO. Että Cassio häntä lempii, Sen uskon; mutta hänkö Cassiota? Miks ei? Se luultavaa ja mahdollist' on! Othellolla vaikk' en ma häntä kärsi On luja, lempeä ja jalo luonto; Hän Desdemonalle, sen vakaast' uskon, On hyvä mies.
Päivän Sana
Muut Etsivät