Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Isä, isä! tulkaa tänne! tulkaa taloon tulkaa! tulkaa huoneesen elkää sinne menkö kuulitteko, isä? voi, voi!" huusi melkein yhdellä hengähdyksellä Mari, heti kun hän oli tuon vainion ympäristöllä kulkevan miehen huomannut, vaikka kaukaa.
Mihinkä lienee mennyt koko tyttö» Pekko nousi sängystään ja rupesi katselemaan ulos ikkunasta. Siellä nyt näkyi pieni tyttönen kulkevan pitkin vainion pyörtänettä kartanon hakaan päin, kori kädessä. »Eiköhän se ole Iiri», ajatteli Pekko, »varmaankin. Minun täytyy mennä mukaan.» Samassa oli jo lakki Pekon päässä, ja hän juoksi aika kyytiä samaan suuntaan, jonne oli nähnyt Iirin menevän.
Neapeli näyttää tavalliseen Pohjolan protestanttiseen kaupunkiin verraten vainion viereiseltä kukkatarhalta. Vaateparsien ja väen moninaisuus täällä on paljoa suurempi.
Hän silmäsi yli lavean vainion ja mutisi itsekseen: "taajassa on kykkiä vainiolla, kyllä saa isäntä hellittää kukkaronsa kurenuoria, saapa niinkin hellittää". Hän silmäsi yli lehteväin kumpuin, joiden kupeille elokuun aurinko leikkien nakkeli säteilevää valoaan, hän loi katseensa Kirkonselän läikkyvään, välkkyvään laine-lakeuteen, katsoi tuonne kohti kaukaisen Kallasvuoren haikeata huippua, katsoipa metsän tummaa rantaakin, joka taivaan äärimmäisellä äärellä haamoitti, seurasi hän silmillään joen hopeanhohtavaa rauhaa, joka vainioiden läpi kiemurteli.
Sinä olet vielä kovin nuori, että olisit oppinut tuntemaan ihmistä. Kun tulemme kylään, tapaamme siellä varmaan ihmisiä: koetapas heitä tarkastella, että vähitellen tulisit ja oppisit tuntemaan ihmisiä ja samalla omaa itseäsi". Kun olimme syöneet, panimme hevosemme aisoihin ja lähdimme kylää kohden. Tultuamme ensimäisen talon vainion kohdalle, oli siinä hevonen irrallaan kylvö-vainiossa.
»Kuin linnut kiitävät, harhaisat, arat silmänsä ympäri sinkoilivat, kävin luo, krusifiksia tarjosin, minut huomas hän katsehin uppoovin, ja katso, hän päätänsä nyykäytti hiljaa kuin tuulonen illalla vainion viljaa, hymy ilmeni armailla kasvoillaan kuin sammuva päivä, mi jättää maan.»
Taasen liverteli kevättaivaalla leivo. Ja lempeitä tuulelmia huokui vainion rinta. Mutta sekaäänisten kellojen kaikuessa humahti pappilan pihalle hääjoukko, vihittävä pari. Apulaista tarvittiin virkahuoneessa. IV. K
Emma ihmetteli, jos Leino olisi muille tytöille yhtä kohtelias kuin hän oli ollut hänelle; jos hyvästi jättäessänsä heitä sanoisi heille saman kuin hänellekin, ja kun Eeli ja Selma kysyivät mitä hän oli sanonut, eipä Emma sitä selittänytkään, vaan juoksi punehtuen pois. Selma vaan puhui Vainion kauneudesta ja hempeästä käytöksestä.
Luulenpa, että liittyisi myöskin lauluumme moni kylän varpunen ja vainion västäräkki, arveli Heleena. Ei olisi kuitenkaan oikein hyväksyä lauluseuraamme kaarneita ja vareksia, varoitti Eliina leikillisesti. Ne voisivat kuunnella syrjässä ja kasvattaa korviaan; tarvitsemmehan kuulijoitakin, neuvoi apulainen.
Silloin kuului omituista töminää, ja kun käännyin katsomaan pitkin tietä, joka vainion läpi kulkien hävisi viidakkoon, tuprahti sieltä yht'äkkiä näkyviin ankara pölypilvi, minkä keskellä hulmusi hevosten harjoja ja välähteli pitkävartisia piikkejä.
Päivän Sana
Muut Etsivät