Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Häpee, Kenelm! häpee! sinä joka tiedät mikä on hänen isänsä toivo; joka myöskin tiedät ett'ei sinulla ole mitään puolustusta toivollesi saada tuo kaunis olento omaksesi. Mikä on aikomuksesi, Kenelm? Minä en sinua kuule; puhu suusi puhtaaksi! Oi, kuinka voin olla sellainen narri ja luulotella itseäni että hän minusta välittäisi!
Etkö sinä ole yhtä epäkohtelias pakottaessasi minua syömään semmoista, josta en välitä. Mutta sinä et ainoastaan välittäisi, vaan pitäisitkin siitä, jos vain maistaisit. Ihmiset eivät tavallisesti pidä öljymarjoista, ennenkun syövät niitä muutamia kertoja, mutta sitten ihan ihastuvat niihin.
Tekisi mieli vielä kuunnella tulen puhetta, mutta täytyy kai kuitenkin lähteä. Oikeastaan minä en enää välittäisi lähteä koko Ouluun, Oikeastaan olisi paljoa hauskempi riisua Polle Lalluksi ja mennä sen kanssa Olkilatoon heittämään kuperkeikkoja katosta lattiaan niinkuin eilen ja ennen. Polle näyttää olevan hiukan äksyllä päällä, ravistelee aisojaan ja kaapii lunta jalallaan.
Tämän päätöksen lähetti prokuraattori kaksi päivää myöhemmin kirjeessä N:o 229 Krogerus'elle Viipuriin, jotta hän »laillisessa järjestyksessä valittaisi Hänen Keisarilliselle Majesteetilleen»: valituskirjelmän saisi hän lähettää prokuraattorille jätettäväksi senaattiin. Nyt ei ollut valitusajan ennenaikaisesta umpeenmenosta pelkoa; siksi kelpasikin Krogerus tekemään valituksen.
Mieluummin tahtoisin, ett'eivät he minusta välittäisi, vaan antaisivat minun kulkea omaa tietäni, mutta se on turha toivo. Joskus he aivan tuskastuvat ja sanovat, että minä olen niin jörö ja ikävä ja tulin tänne vaan häiritsemään heidän iloaan, ja minusta on niin vaikea sitä kuulla, sillä minä en suinkaan tahdo häiritä kenenkään iloa.
»En minä tule», sanoi ja lisäsi omituisesti naurahtaen: »Minä en sovi rengiksi.» »Miksi ei, kun palkka on hyvä? Nyt on raha lujassa.» »Minä tiedän sen, mutta ei sittenkään?» »Minä en muuten niin paljoa välittäisi», jatkoi nimismies kärsimättömästi, »mutta tuo, mikä minulla on, on sellainen vetelys, eikä niitä tahdo kunnollisia olla. Sinua olen kuullut kiitettävän.»
Mikä vanhempaisi nimi on? kysyin minä. Tyttö katseli minuun ihmetteleväisesti ja vastasi: Ei minulla ole vanhempia. Ovatko kuolleet? Ei, Kreta sanoo ettei minulla ole koskaan ollutkaan, ei minulla ole ketään, kun välittäisi minusta ja nyt he ovat sanoneet että he myyvät minun tuolle mustalle miehelle, jolla on suuri joukko rumia eläimiä. Kuinka vanha olet? Täytin kahdeksan vuotta 1 p. Toukokuuta.
Kauhusta sai nyt vilutaudin; kolme päivää kesti hänellä kuumetta, neljäntenä hän kuoli siihen. Ei pistänyt sittemmin kenenkään päähän asettua entisiin asumuksiinsa asumaan. Huoneitten seinillä kasvoi kaikenlaista rikkaruohoa, ja sekin niin keltaista, juuri kuin valittaisi siellä kasvanut kansa.
Ja kyllähän sinä sen ymmärrät, että meidän täytyy katsoa kaikkien perillisten etua yhtäläisesti... Taikka ainakin isäs niin ajattelee... En minä välittäisi, panisitte pitkin tai poikki, pian mun aikani on ollut. Mutta ette te kuitenkaan sovi, paras kun myydään, saatte yhtäläisen rahaosanne kukin. Martista tuntui kuin navetanlattia olisi heilunut ja samalla hiljaa vajonnut alaspäin.
»On, pojat ovat niin vallattomia, ja minulle tulee ikävä äitiä.» »Oh», Heikki teki keikahduksen kantapäällään. »Siitä minä en välittäisi, kunhan vain saisin lukea.» »Etkö sinä sitten voi päästä kouluun? Missä sinä asut?» »Kaukana. Tässä on paljon, paljon pitäjiä välillä, mutta täti tahtoi minua tänne kesäksi.» »Eikö tätisi pane sinua kouluun?» »Ei voi. Mutta kyllä isä panee, jahka säästyy rahaa.