United States or Dominican Republic ? Vote for the TOP Country of the Week !
"No niin, kas siten ajattelee kaikki, siitä ei ole mitään sanomista; mutta jos tahdotte tehdä minulle mieliksi, niin sanokaa vaan minua Heikkiläksi tai ennemmin Erkiksi, sillä se on ristimänimeni, ja vaimoani Kristiinaksi tai Tiinaksi ja poika tuolla kopassa on nimeltään Pekka Aapo Malmin mukaan, josta pidän kuin veljestäni, vaikka hän onkin vaan lankoni ja vaari Uudessatalossa isäni jälkeen."
Olipa Uudessatalossa kaksi, jotka sydämensä pohjasta surkuttelivat toisiaan. Erkki surkutteli Antti Pietaria, joka ei parempaa ymmärtänyt, kuin istua kököttää kirjan ääressä; Antti Pietari taas Erkkiä, kun ei häntä huvittaneet tutkimukset, vaan hän mieluummin teki työtä. Kumpikin piti itseään onnellisempana ja niinhän tulee ollakin. Kotiopettaja kertoi Antti Pietarin hyvästi edistyvän.
Selvää on, että hyvästijättö oli yhtä kursailematon kuin itse siellä oleminen. Ainoa, mikä herätti jonkinlaista huomiota, oli se, että ajaja ajoi veräjäpieleen ja että kreivinna, joka paraillaan oli ottaa virkistäviä lääkkeitä, pelästyksestä kadotti rohtopullonsa. Vähän ajan kuluttua rohtojen haju vaan todisti, että Uudessatalossa oli käynyt "tunteellinen sielu."
Nuori mies, joka tämän toimen oli saanut, oli aivan yksinkertaisesti nimeltään Lehtonen, mutta hän oli etevä poika ja kotiopettajaksi oli hänen määrännyt pehtorinsa yliopistossa, professori Maununpoika, joka vanalta ystävältään kapteenilta oli saanut näin kuuluvan kirjeen: "Kiireesti, Uudessatalossa 2/XII 1830. Veli!
"Mummo näyttää niin miettivältä hm, eivätkös rohtimet kestä?" "Kestävät kyllä, Tarkki", myhäili muija, joka oli päättänyt kohdella vierastaan tylysti, mutta jonka oli mahdotonta estää hymyään, nähdessänsä suopean hulluttelijan ahavoituneen naaman ja pullakkaat silmät. "Kuulkaas, kun tiedän uutisiakin, Uudessatalossa on vieraita, pitkä herrasmies" "Vai niin, kuka hän lienee?"
Tästä tapauksesta tuskin kuukausi eteenpäin, juoksi Erkki, joka oli mukana heinänteossa, nuolen nopeudella Uuteentaloon isänsä luokse. "Isä, tuolla tulee vieraita," huusi hän hengästyneenä; vieraita Uudessatalossa, se oli jotakin harvinaista. "Suuret vaunut, kolme hevosta edessä ajoivat meidän kujalle ja ovat pian täällä; minä juoksin oikotietä ilmoittamaan isälle, isän tarvitsisi ajaa partansa."
"Uudessatalossa," virkkoi kandidaati, "Uusitalo on kai suuri kartano?" "Ei suinkaan, vaan talo, ja tämä on neljännes kruunun manttaalia." Ulpukkasaari oli liiaksi jännittänyt kandidaatin uteliaisuutta, voidakseen olla sen nimeä mainitsematta, etenkin kun hän luuli Erkki Heikkilältä saavansa tietoja tuossa historiassa. "Ei muut kuin yksi." "Niin, nyt muistankin, se miten se taas olikaan?"