Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
On kyllä uskovaisia, jotka tähän väittävät: »me otamme Jeesuksen käskyjä niin vakavalta kannalta, että uskomme niiden joutuvan ikuiseen kadotukseen, jotka eivät hänen käskyjään noudata.» Olkoon, mutta siinä on toinen peruserehdys. Ikuista kadotusta ei ole luonnossa. Ei kenenkään tarvitse helvetin pelosta ruveta Jeesusta seuraamaan.
Sillä nyt rutistui ja lytistyi kaikki. Ja koko loistoa ei katsellut kuin joku piika siellä täällä ja nekin oikeastaan kääntyneinä sinne herroihin päin. Kaikki aikeet hurrata laivan lähtiessä jäivät. Laiturin oikeassa päässä, missä oli väljin tila, oli myöskin katseltavaa. Siellä seisoi joukko miehiä ja naisia mustissa puvuissa, muita hiljaisempina ja totisempina. Se oli joukko uskovaisia.
"isiä", sahan vanhoja kokeneita uskovaisia. Hänen kasvonsa loistivat lapsellisesta ilosta, ja ukot seisoivat siinä kyynelsilmin ja kohottivat kiitoksen Herralle, joka oli tehnyt heidät niin suuren ihmeen todistajiksi. "Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään!" kuiskasi muuan vanha seppä, joka oli ollut palveluksessa Kurt patruunan aikana ja nähnyt Bengtin kasvavan.
"Minä ajattelen näet sillä tavalla", oli Danielin tapana vastata, kun joku veljistä häntä huomautti, että hänen ennen kaikkea piti auttaa uskovaisia, "minä ajattelen sillä tavalla, että ihmisen on yhtä nälkä ja tarvitsee yhtä hyvin ruokaa, olkoon hän sitten vapahdettu tahi ei.
Anna anteeksi, hyvä Taavetti, entiset pahat tekoni!" "Sydämestäni!" sanoi Taavetti, "ja pyydän sinun samoin minulle tekemään." "Anteeksi annettu!" sanoi Heikki. Näin tulivat Heikki ja Taavetti ikuisiksi ystäviksi, ja kävivät usein toisissaan sanan harjoituksissa, joihin keräytyi muitakin Jumalaa pelkääväisiä, uskovaisia ihmisiä.
Vilkkaita käsien-taputuksia kuului joka taholta. Aatelisten asianajaja luuli jo voittaneensa. "Sen tähden", hän päätti, "väistykää vähän syrjään, mestari Hohenlock, ja laskekaa meitä Jumalaa palvelemaan." Hiljaisuus seurasi, jonka aikana ei muuta kuulunut, kuin kellojen ääni, joka yhä kutsui uskovaisia Herran huoneesen.
Hän kävi heidän kokouksissaan, istui niissä myöhään iltaan ja puhui kunnes epäilyt taukosivat, niin että hän niistä lähtiessään viilistä oli onnistunut puhaltamaan sammuvan kipinän hetkiseksi näennäiseen eloon. Samalla kertaa hän tunsi ihmeellistä kiukkua uskovaisia kohtaan.
Hän iloitsi koko sydämmestään tämän päätöksen tehtyään. Eikä mitkään vaikeudet häntä pelottaneet. Entisten tuttujensa joukossa oli hänellä myöskin muutamia "uskovaisia", jotka kävivät vankiloissa hyväätekeväisissä tarkoituksissa. Ja näiden kautta Helena rupesi toimittamaan, että hänkin saisi käydä siellä.
Pöndinen on suurempi minua.» Kunnia hänelle! ja Pietiläisellekin hän Pöndisen uskon suuruudesta todisti: »Pöndisen usko on niinkuin iso rautaharkko... Syvimmänkin syvyyden pohjaan se vajoaa ja mitattavat asiat selviksi perää.» Ja tämä hänen totisen kristityn nöyryytensä ja uskollisuutensa mestariansa kohtaan, miellytti uskovaisia. Monet uskoivatkin siis Sakariin jo ennen sen ensimäistä saarnaa.
Monilukuiset todistajat tähän toimeen olivat enimmästi tämän kristityn seurakunnan jäseniä ja uskovaisia pakolaisia Palestinasta, jotka kaikki hellimmästi ottivat osaa nuorten morsianten onneen, koska nämät niin monien ja kovien koettelemuksien perästä, joita he vakavuudella olivat kestäneet, nyt tunsivat itsensä palkituiksi niin suurella autuudella, kuin he koskaan voivat toivoa löytävänsä maan päällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät