United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hyvästi mummokin!" sanoi Elsa, aikoen lähteä. "Hyvästi Elsa!" sanoi mummo. "Mutta olisit viipynyt vähän aikaa minunkin sänkyni vieressä!" "Kyllä mielellänikin viipyisin, vaan kun olen toisen palvelija niin täytyy kotiin kiiruhtaa." "Minäkin olen uskovaisia maan mummoja. Meidän henkemme tuntuu ilman riitaa soveltuvan yhteen. Mene vaan lapsi askareihisi ja pidä päälle alkamaasi!"
Ylipäätään herastuomari vihasi "heränneitä", "kerettiläisiä", "hihhuleita" ja muita "uskovaisia". Niin, te vanhemmat miehet ymmärrätte asiat paremmin, minä aioin vaan sanoa, että minusta on Pekka Juntunen kirpeämpi kuin tavallinen suola, hän on kuin salpietarikokkare, hiiltä ja rikkiä sekaan, niin on ruuti valmis, virkkoi hiljaan Törsövän Taneli parantaaksensa suhdettansa herastuomariin.
Toiset vaalisaarnaajat kuuluivat jo käyneen seurakunnan vaikutusvaltaisia uskovaisia tervehtimässä. Pastori Pöndinen, jonka toiveita tämä äskeinen Tuomaan kavala uhkaus erityisesti himmensi, oli jo ihan kuin epätoivoinen. Mutta sittekin hän koki, eli jo puuhasi. Hän valmisti vaalisaarnansa ja sen avulla hän toivoi pelastuvansa tästä pulastansakin.
Meidän vanhempamme olivat uskovaisia ja emmehän mekään omalla tavallamme muuta kuin uskoneet. Tunnen, että minussa alkaa soida hymni onnesta, ilolaulu onnelle. Sen aiheet kokoontuvat kaikkialta, missä ne ovat hajallaan kuin Lemminkäisen ruumiinosat, jotka rakkaus kokosi, ja lähetti mehiläisen taivaasta noutamaan niille hengen. Sillä sinähän menit sinne vain tullaksesi ja tuodaksesi.
Mutta Pietari seisoi ääneti kummulla. Vihdoin hän alkoi liikuttaa oikeaa käsivarttaan ja teki sillä ristinmerkin, siten kuolinhetkenään siunaten kaupungin ja kansan: "Urbi et orbi!" Samana ihanana iltana saattoi toinen pretorianiosasto Paavali Tarsolaista Ostian tietä paikalle, jonka nimi on Aquae Salviae. Heitäkin seurasi suuri joukko uskovaisia, joita Paavali oli kääntänyt.
Köytin sitten miehen vyötäisistä laivatouviin. Laivalla oli myöskin naapurini, Maalari-Antti, hänkin uskovaisia. Myrsky kun nousi pahimmoilleen, niin lankesi hän kannelle polvilleen, tarttui konehäkkiin ja rukoili hätäisesti: Oih, oih, hyvä Jumala! Pelasta vielä minut! Elä hukuta minua! Elä herran tähden hukuta minua! Auta, hyvä Jumala, vielä rantaan!
"Jotka koettavat yksinäisyydessä Jumalaa rukoilla". "No eikö seki kelpaa Jumalalle, jos muutoin rukoilisin häntä tosi tarpeesta". "No et sinä sillä keinoin Jumalaa löydä". "Minkäs sitten?" "Mustan perkeleen". "No eikös Jumala yksinäisen rukousta kuulekaan?" "Kyllähän rukous yksinäisyydessäki meitä uskovaisia auttaa, vaan ei muita".
Jos hän olisi voinut, niin hän olisi itse mielellään tarjonnut hänelle seuraansa; ei häntä pidättänyt se, että hän näyttäisi naurettavalta muiden silmissä, vaan se, että kirkko hänestä oli ainoastaan uskovaisia varten. Kenties vaikutti häneen tottumuskin, sillä hänen kotonaan ei pyhäpäivä ollut koskaan eronnut arkipäivistä muuten kuin tavallista herkullisemman päivällisensä kautta.
»Mistäs isäntä on kotoisin?» peräsi hän ja saatuaan Sakarin kotipaikan tietää, jutteli: »Sieltähän ne odottavat tänne meidän pitäjään nyt suurta ja viisasta saarnamiestä... Meillä siellä kun on muutamia uskovaisia, niin... Se entinen Pöndisen pappi oli luvannut lähettää.»
Oli siis jo olemassa rauhanmadonnan palvelus, rauhanseurakunta, oli rauhanaatteen uskovaisia sen alttari, pappi oli pantu tulevan rauhankirkon perustus tosin kaukana suuresta maailmasta, tosin poissa todellisuudesta yläpuolella pilvien, ehkä vain hämäränä tunnelmana mutta se oli kuitenkin. Ettekö puhu heille koskaan tuossa madonnan pengermällä? kysyin eräänä iltana noustessamme.