Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Niin rakkaus, sanoi Petu. Mikä sitten? Niin että etkös sinä vannonut rakastavasi minua mitä hellimmästi aina kuolemaan asti... Rakastanhan minä sinua kuolemaan asti. ... ja et hetkeksikään sanonut voivasi unohtaa minua, jatkoi Viija. Olenkos minä heittänyt? kysyi Petu. Niin, enhän minä tiedä, vaan minä niin luulen. Luulet, jamasi Petu.
Tuuli, joka kohti kuljet Suloisata Savoa, Joka jok' aholla muistat Suudella sen kukkia. Sinulle mä viestin viedä Annan armahalleni, Viestin viedä, toisen tuoda Sieltä liekkuessasi. Jos sen siellä missä ennen Lähtehellämme tapaat, Niin hänelle hellimmästi Suuta annella sä saat. Kosken kunnahall' omani Astuis askelin aroin, Varo sinä vienoistani, Varo kuin minä varoin.
Monilukuiset todistajat tähän toimeen olivat enimmästi tämän kristityn seurakunnan jäseniä ja uskovaisia pakolaisia Palestinasta, jotka kaikki hellimmästi ottivat osaa nuorten morsianten onneen, koska nämät niin monien ja kovien koettelemuksien perästä, joita he vakavuudella olivat kestäneet, nyt tunsivat itsensä palkituiksi niin suurella autuudella, kuin he koskaan voivat toivoa löytävänsä maan päällä.
Tämä naimis-liittohan tapahtui yhtä paljon sinun kuin meidän kaikkien suostumuksesta, ja sen mukaan mitä ihmis-järki voi päättää, täytyy sinun tulla onnelliseksi. Eikö sulhasesi ole jalo ... eikö hän sinua rakasta mitä hellimmästi? Mistä löytäisit miehen, joka vanhemmillesi olisi hellempi poika ja sisarillesi hartaampi veli, kuin hän on?"
Zorahayda, nuorin, oli lempeä ja arka ja ylen herkkätuntoinen, mikä näkyi siitä paljoudesta mielikukkasia, lintuja ja eläviä, jotka hän oli lemmikeikseen valinnut ja joita hän rakasti hellimmästi. Hänenkin huvituksensa olivat laukeata laatua ja osoittivat aina miettiväistä ja hurmehtivaista luonnetta.
Ester, joka ei vielä koskaan ennen ollut tuntenut rakkautta, rakasti kaunista ritaria tulisen innokkaasti, mutta samalla mitä hellimmästi, sillä hänen luottavaiseen mieleensä ei soveltunut ajatus, että se mies voisi mahdollisesti hänet pettää joka hänelle joka päivä pyhimmillä valoilla vakuutteli ääretöntä rakkauttansa.
Näyttipä melkein siltä, kuin eversti olisi hellimmästi rakastanut tuota ulkonaisesti kovan onnen osaista lastaan, sillä usein, jolloin Helena, päätään nojaten isänsä olkapäätä vasten, nosti rakastavan katseensa hänen puoleensa, painoi hän suutelon tämän otsalle, katsoen häneen sanomattoman lempeästi. Everstin toisella puolella istui myöskin nuori nainen hänen veljensä tytär.
Päivän Sana
Muut Etsivät