Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Koko maailma tietää, että olette yhtä vaarallinen kuin rakastettava. Mutta sitä ei koko maailma tiedä, että olette poliittinen henkilö. Suokaa anteeksi, että uskallan olla ensimmäinen sanomaan sitä teille. Mutta mitäs te sanottekaan? Minä poliittinen henkilö! Oh, sepäs oivallista!
Ennenkuin tunsinkaan ja ennenkuin meidän paikkakunnalle tulitkaan, kuulin sinua jo mainittavan parhaimmaksi työmieheksi koko maassa. TOPRA-HEIKKI. Eikä suotta, sen uskallan sanoa. Näillä käsillä on tehty työtä. Ja ne vielä työhön pystyvät. Ellei niitä Suomessa tarvita, niin tarvitaan ehkä muualla. Matlena, tiedätkös mitä? Me lähdemme Amerikkaan. Sen teemme.
Jos uskallan sanoa niin, Sir, minä en luule, että siihen käytetty maito on oikein puhdasta; mutta minä tiedän, Sir, että maitoa Londonissa kovasti vääristetään ja että on vaikea saada tätä ainetta alkuperäisessä tilassa". Minusta näytti, kuin lasisilmäinen gentlemani olisi puollustanut Kahdeksaakolmatta Mr. Creakle'n Seitsemääkolmatta vastaan, sillä kumpikin heistä tarttui oman miehensä käteen.
Sikäli kuin silmäni hämärtyvät, osaan minä yhä vähemmän tehdä eroa heidän välillään. Minä rakastan kaikkia ihmisiä, Anna Lepaa, sillä me olemme onnettomuustovereita. Mikä olen minä, että uskallan tulla sinun eteesi ja sinulle minun omaa pientä rakkauttani muistuttaa? Mutta älä luule, että näen taikka olen vuosikymmenien vieriessä nähnyt sinussa vain entisen rakastajan!
Sille laulankin, sentään toista Etsin onnea elämän. Etsin onnea kestävätä, Pysyväistä ja eheätä, Jota rintani kaihoaa, Johon myrskynkin pauhinassa, Elämässä ja kuolemassa Voipi luottaa ja uskaltaa! Oi, ken onnen tuon kaihoomani Antaa voipi mun rintahani? Mihin toivon ja uskallan? Sinä, Herra, vain voit sen, Sinä, Sinuun toivoni kiinnän minä, Sinä olet, jota kaihoan!
"Minä uskallan sanoa, ei sitä vähempää." Aseenkantaja oli tyytyväinen. Atrioidessamme ja naurellessamme yksinkertaisen aseenkantajamme hulluttelemisille, läheni meitä yksinäinen vaeltava kerjäläinen, melkein kuin pyhiin-matkustajan näköinen.
NIKOLAUS PIISPA. Kaikki he pelkäävät; sen uskallan vannoa! Tuolla pöydällä on iso kirja, sinetti päällä; anna se minulle. PIETARI.
Hän tunsi hyvästi vaeltavan Ritarin historian ja, samoin kuin useimmat Hispanian alhaisemmasta väestä, hän täyttä totta uskoi sen tositapaukseksi. "Kaikki nämät tapahtuivat kumminkin jo aikoja sitten, Sennor?" sanoi hän minulle muuanna päivänä, kysyvästi katsoen minuun. "Aikoja sitten," vastasin minä. "Minä uskallan sanoa enemmän kuin tuhat vuotta tätä ennen?" jatkoi hän epäilevällä katsannolla.
Reeta, meneppä viemään se niittyhakaan." "Ei suinkaan", sanoi Mauri, "kyllä sen itsekkin vien, kun vain näytätte missä päin haka on." "Kyllä Reeta on monta monituista kertaa hevoset hakaan vienyt, kai hän sen nytkin tekee." "Tokkohan uskallan käydä käsiksi vieraan hevoseen?"
Rouva Linde. Minä olen jonkun tarpeessa, jolle voisin olla äitinä; ja teidän lapsenne tarvitsevat äitiä. Me molemmat tarvitsemme toisiamme. Krogstad, minä luotan luontonne perijuureen; minä uskallan kaikki yhdessä teidän kanssanne. Krogstad. Ah, vaan minulta unohtui Rouva Linde. Tarantellaa! Menkää, menkää! Krogstad. Minkä tähden? Mitä se on? Rouva Linde. Kuulettenko tuota tanssia tuolla ylähällä?
Päivän Sana
Muut Etsivät