Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Oli Maaliskuun 16 päivä, sunnuntain ilta, kuin ne taas kolmisin saapuivat pyhänkuvan luo. Lauretta tuki nuorukaisen horjuvia askelia, orvonkukka-seppele riippui hänen käsivarrellansa. Ristiinnaulitun kuva katsoi vakaasti tätä joukkoa. Vaipunut mies lankesi maahan, kohotti vaalahtuneet kätensä ja huudahti intoisesti ja syvällä liikutuksella: "o pyhä murheen-emonen, ota vastaan minun uhrini!"
Mutta eivät ottaneet mielet rohkaistuaksensa. Päätä pudistellen erosi uhrikansa, ja salainen nurkuminen rinnat täytti, taipaleella sanoiksikin puhjeten: Turha taisi olla iso uhrini. Mitä maksoit? Kuusi nahkaa laihasta mullikasta maksoin. Nylkevät panulaiset... Ei ole onnea siitä kaskesta. Saat nähdä, että korpi vielä kostaa. Oikeassa oli Jorma. Tultani en siihen viritä minä. Enkä minä.
Hampaan luske, Ruohon ruske Nurmell' äänen saada koitti, Puut ne huokui, linnut soitti, Juhla tyyn' ol' luonnossa, Melske öinen tauonna. Nuotti: Ur svenska hjärtans djup en gång. Oi Suomi, isän, äidin maa! Ei sua vieras sortaa saa, Ei vallat vääryyden: Kun olen jäsen kansasi, Sull' elän, kuolen, Suomeni, Tää ota heikko uhrini, Sä maani armainen.
Nikolao hillitsi raivoansa ja sanoi vihasta vapisevalla äänellä: "Minkä tähden Banu asettautuu minun ja uhrini väliin. Banu rikkoo suostumuksen, jonka olen tehnyt hänen kanssansa uskottujen miesten kautta. Minä lupasin jättää Banun käteen valkea-ihoisen aarteet, ja Banu lupasi minulle valkean herran, joka on minua solvannut, herjannut ja lyönyt. Missä on Zamba, että hän minun sanani vahvistaisi?"
Päivän Sana
Muut Etsivät