Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
»Mutta Eevi, jos oikein lujasti tahtoo, luulen kyllä, että voi opp » Mutta silloin menetti Eevi malttinsa. Oppia, oppia tyyneksi! Semmoisesta ei ollut hänelle puhumista. Elsa saattoi niin sanoa, hänellä kun aina oli lukunsa ja monenmoiset harrastuksensa mieltä viihdyttämässä. Mutta toisin oli Eevin laita.
Tuuti, tuuti tyttöäni, Tuuti lasta tuomarille, Kiiku kirjan kantajalle, Liiku herralle hyvälle, Kaiken kaupan katsojalle, Pokostan pohatimmalle, Saajalle satalukujen, Monen tuojalle tuhannen! Minä vaan tuuvin tyttöäni. Tuuti, tuuti tyttöäni, Tätä pientä piikoani; Tuuti tyyneksi tytärtä, Vakaiseksi neioistani!
Nyt ilo-myrskyn aalto korkealle käyköön, nouskoon laine laineen hartioille suutelemaan siipiä kultaisen pilven, ja asettukoon sitten myrsky taas, asettukoon rauhan tyyneksi mereksi, jonka syvyydessä itseänsä kuvailee pyhä, kaartava taivas. Mutta kerro, isä, kerro meille onnesi retki. SAKEUS. Armas tyttäreni, riemulla sen teen. Ankara oli hetki, ijankaikkisesti ankara ja kaunis.
Paavo Kontio tunsi nyt itsensä kokonaan tyyneksi. Ei hän sentään vielä lasikaappi ollut, ei sentään kuka hyvänsä voinut vielä nähdä hänen lävitseen. Ja sinä? kysäisi hän. Kokonaan kirjallisuudelle antautunut? Suuri kirjailija haukotteli haikeasti. Olen viime aikoina harrastanut pääasiallisesti teatteria, virkahti hän sitten välinpitämättömästi.
Naiset etupäässä olivat ylpeän ja tyttömäisen kulmikkaan näköisiä. Arkadj Petrovitsj tilasi kahvia, sytytti paperossin ja tunsi mielensä keveäksi. Konstitutsiooni tekee kansan tyyneksi ja järkeväksi, se aikaansaa sivistystä ja siisteyttä, järjestystä ja hyvinvointia. Jumala paratkoon, sellaista ei nähnyt Venäjällä!
Hän otti pikarin, istuutui vuoteen laidalle ja rupesi syöttämään Vinitiusta, joka heti paikalla kävi tyyneksi ja onnelliseksi. Kun Lygia kumartui hänen puoleensa, sykki hänen lämmin ruumiinsa häntä vastaan, ja hänen hiuksensa valuivat hänen rinnalleen.
Eikä ihmekään, sillä koko kansa eli yli varojensa. Tuonti kasvoi vuosi vuodelta aivan suunnattomasti eikä vienti osoittanut ollenkaan samoja merkkejä noustakseen. Omasta puolestaan tunsi Antti itsensä vielä sangen tyyneksi ja turvalliseksi.
Kun hän sitten vähää ennen aamiaista ilmestyi muiden joukkoon, tunsi hän itsensä jääkylmän tyyneksi, niinkuin se joka kulkee kohtalonsa tietä voimatta väistyä oikealle taikka vasemmalle. Aamiaispöydässä istuttiin kuin kirkossa. Ainoastaan Uutela puheli jonkun verran, mutta hänkin vähän, sillä hän ylipäätään ajatteli enemmän kuin puhui. Aamiaisen jälkeen se oli tapahtuva.
Tuolla myötäseuraavalla kirjeellä oli päällekirjoitus: Lina Anton. Käteen. Berndtsson saattoi olla tuskin nauramatta. Niin, juuri kaunis toimi, sanoi hän itseksensä; mutta hän luottaa minuun, ja he rakastavat toisiansa, siis... Nuorukainen ihmetteli itse itseänsä, että hän sellaisessa kovassa iskussa saattoi jäädä niin tyyneksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät