Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
»Niin, sen kyllä ymmärrän, että sinusta talo tuntuisi merkillisen tyhjältä ilman häntä», hän vihdoin virkkoi oudon hiljaa; hän ei kääntänyt päätään Jakobiin päin, järjesteli vain yhä laatikkoon lasten vaatteita. »Mitä nyt tuolla taas tarkoitat?» kysyi hän ärtyisästi »sen käytännöllisemmin ei asioita juuri voi järjestää hän on ystäväsi, jonka tunnet perin pohjin ja johon voit luottaa.»
Kummallista, kuinka hiljaiselta ja tyhjältä luostari tuntuu ainoastaan sentähden, että tämä heikko ääni on vaiennut ja tämä varjon kaltainen olento mennyt pois! Helmikuulla 1522.
Klea pääsi temppeliin ja heittäytyi heti huonolle vuoteelleen, kuultuaan pienen Philon voivan hyvin. Miten autiolta huone hänestä tuntui, miten kärsimättömän tyhjältä Irenettä! Noudattaen äkillistä päähän pistosta hän nousi omalta vuoteeltaan, paneihe sisarensa vuoteelle, ikäänkuin se olisi tuonut kaukana olevan lähemmäksi, ja ummisti silmänsä.
Hän kirjoittaa tästä ystävälleen syysk. 10 p:nä 1833: "Autiolta ja tyhjältä tuntuu kotiin tullessa, mutta olen koettanut ahkerassa työssä etsiä virkistystä, ja kiitos Jumalan, sitä eletään sentään, päivä menee, toinen tulee.
Kuinka vaikea tuo tuollainen oleminen on, sen olen kyllä saanut kokea. Niin pian tahtoo häilähtää elämä sille suunnalle, että oleminen on tipo tiessään ja paljas näkymisen kuori jälellä. Silloin tuntuu kuin en olisikaan enää oma itseni; tyhjältä tuntuu silloin ja kylmältä, kunnes taas hiljaisuudessa alan etsiä itseäni. Esteri, kesäkuun 23 p.
Eikö hän ymmärtänyt, että hänen rakkautensa se oli, joka kehoitti hänet luopumaan levosta ja odottamaan häntä kotiin tulevaksi, ett'ei hän arvelisi itseään kohdeltavan välinpitämättömästi, ja ett'ei hänestä tuntuisi koti tyhjältä ja autiolta, kuin kaikki makaavat unen helmassa? Ja minkä tähden hän etsi vieraita ystäviä, heidän kanssansa haastellakseen?
Kun oli menty ylös portaita, saavuttiin etehisen katitta ensiksi suureen, valoisaan, harvoilla huonekaluilla varustettuun saliin, ja sen jälkeen vierashuoneeseen, joka suuruuteensa nähden myöskin näytti tyhjältä. Vanhanaikuinen, pitkä sohva oli vinossa eräässä nurkassa, sen takana ammotti suuri, autio soppi.
Nora. Kuinka se mahtaa tuntua helpolta sinusta Rouva Linde. Eipäs niinkään; ainoastaan sanomattoman tyhjältä. Ei ole enää ketään, jonka vuoksi eläisin. Täällä kai mahtanee olla helpompi löytää jotakin, joka voi antaa työtä tarpeeksi asti ja kiinnittää ajatukseni. Jos vain olisin niin onnellinen, että saisin vakinaisen paikan, jotakin konttorityötä Nora.
On hetkiä, jolloin meistä koko ihmiskunta on kurja ja alhainen. Sydän tuntuu tyhjältä ja sulkeutuu maailmalle. Mihin joutuisimme silloin ilman uskontoa? Kun ajattelen entisiä ystäviäni, heidän elämäänsä ja harrastuksiansa ja mihin he henkensä kaiken toiminnan suuntaavat, en voi olla säälien ja surkutellen ajattelematta, kuinka turhaa ja toisarvoista se on.
*Kroll*. Sanokaa minulle kernaammin, kuinka oikein viihdytte täällä Rosmersholmassa nyt, yksin jäätyänne? Sitte kun Beate-raukka *Rebekka*. Kiitos, viihdynhän minä täällä hyvinkin. Kovin tyhjältä täällä tuntuu hänen jälkeensä monessa suhteessa. Ja suru ja kaipuu tuntuu myös tietysti. Mutta muuten *Kroll*. Aijotteko jäädä tänne? Noin ainaiseksi, minä tarkoitan.
Päivän Sana
Muut Etsivät