Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Antero oli sillä välin saanut henkiin ihmiset tuvassa. Väkeä tölmäsi jo vierashuoneen luo, kun Heikki pihalle pääsi. "Ottakaa kiini, akkunasta takapuolelta karkaavat", huusi hän. Samassa avattiin ovi vierashuoneen porstuasta ja sama ääni, minkä Heikki päivällä oli kuullut Rannilassa, huusi: "Ottakaa kiini, ottakaa pois kapusäkki!"
Tuvassa oli väkeä kutsutuita ja kuokkavieraita, niin että hätimiten morsiusjoukko sisään sopi. Morsian oli puettu jos kuinka koreaksi ja näytti olevan 'seitsemännessä taivaassa', niinkuin sitä sanotaan. Sulhanen oli myös aika uljaan ja ryhdikkään näköinen.
Nyt yritti Antti sotkea, sanoen: »Näistä kaupungin taloista ei saa selvää, mikä se on mikin talo, kun ei tiedä isännän nimeä. Ei näitä tunne muuta kuin väristä.» »Olitteko te siellä Neppelän tuvassa?» kiirehti Kaisa.
Koska kaikki kauhiammat, Metsänkin peot pahimmat Sikiänsä suojeleepi, Pesässänsä peitteleepi; Oisko ihme ihmiselle, Vika suuri viisahalle, Jos ei akkaansa ajaisi Poijes tuiskulla tuvasta! Anna lapset lämpimässä Olla tuiskulta tuvassa, Pahnallaan pahalla säällä. En minä vaimosta valita, Akan päiviä paheksu, Vaan on lempo lapsiasi, Pahamieleni minunkin, Kun on kehnolla kurilla Kataloita kasvatettu.
Mutta siitä hän ei isoon aikaan päässyt selville, kuinka hän käyttäisi itsensä noitten molempien tuvassa olevien suhteen. Viimein huusi hän Lentsiä ja halusi saada vaatteensa, hän mieli nousta ylös. Lents sanoi tuvassa olevan kylmä eikä sitä voitu lämmittää, ja vaatteetkin olivat märkiä. Petrovitschin teki kuitenkin mieli nousta ylös ja hän kysyi: "Eikö sinulla ole kelvollista yönuttua?"
Taavetin tuvassa kokouneet naapurivaimot pelkäsivät Annan suuttuneen juttelemasta; sentähden rukoilivat he kohteliaisilla sanoilla häntä heidän ylösrakennukseksensa pitkittämään huvittavaista historiaansa. Tämä ilahutti Annaa erinomaisesti; mutta hän ei ollut siitä minäkään olevinansa. Hän vahasi nyt isosti uuden langan ja rupesi taas neulomaan väsymättömästi.
Ei se sillä tavalla selvinnyt missä armelioita ihmisiä asui. Onnensa nojaan täytyi vapisten ja peläten koettamaan mennä... Eivät nuo sentään lyöneet koskaan ja haukkua pääsi pakenemaan. Sisään tullessa täytyi vaistomaisesti seisahtua muuripieleen sydämen kovasti taistellessa ja silmäin pelokkaasti vakoellessa tuvassa olijain katseita.
Puolenpäivän rinnassa saapuivat he Kaarinan yksinäiselle mökille, kaukana metsän sisässä. Ränstynyt ovi oli teljetty ja syvä hiljaisuus vallitsi hökkelin ympärillä. Pappi kolkutti muutaman kerran ovelle, vaan ei niin merkkiäkään näkynyt siitä, että tuvassa olisi elävää olentoa ollut. Akka ei ole kotosalla, sanoi nimismies keventynein mielin. Veli hyvä, me saamme palata täältä tyhjin toimin.
Vasta päivälliseksi Johannes taas ilmestyi näkyviin, iloisena ja vallattomasti leikkien Aarnen kanssa, joka koetti saada häntä muka kumoon nostamalla hänen toista jalkaansa. Heillä oli laitettu niin, että he söivät tuvassa, jossa oli hella pienen väliseinän takana, mutta avonainen tulisija ja leipoma-uuni tuvassa.
Kirstin omat vikkelät vartaat klikkasivat kaiken päivää ja niistä lähti sukkaa, lähti tumppua, kaikki mainion paksuja, kuten metsänhakkuuleirien vakaille markkinoille piti ollakin. Moisen kodikkaan, tuvassa vietetyn päivän jälkeen Miranda kerran yöllä heräsi raapimiseen, jota kuului katolta.
Päivän Sana
Muut Etsivät