Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Maarstrannista pois, Sipirjasta pois, pois hirmuisesta aarniosta kuin seitsemän luotia kanuunan kidasta! Tässäpä on sekä luoti että kanuuna, ladattu kanuuna, joka kuumenee kuumenemistaan, nyt se on tulipunainen, ja kohta paukahtaa.
»Tämä poika ei pelkää vainajia eikä aijo itsekkään vainajaksi tulla, kyllä se vaan laskee!» huutaa ylimielisesti toinen kilpailijoista, jolla on tulipunainen takki. »Peruutukaa te!» sanoo Moisio Olaville »ei tuo toinen yksin viitsi laskea. Tiedättehän itsekkin, ettei tästä yläkoskesta ole kukaan ennen uskaltanut, eikä ole uskaltamista.» Olavi tarkastelee mietteissään koskea.
Vaatteensa aivan rutistuksissa, myssy aivan silmillä, toinen kenkä oli singahtanut Jumala ties minne, ja itse oli mamma niin tulipunainen. kasvoiltaan, kuin juuri uunista otettu, ja yhä vielä vaan kiljui, voivotteli ja huuteli apua. Viimein vihdoinkin sain tietää häneltä, missä oli ollut ja mitä hänelle oli tapahtunut.
Ja sinäkin Maria, sillä sinun tulipunainen hameesi pistää helposti silmiin aaltojen keskellä. Mutta kas tuota Jumal'auttakoon. Ne laskevat veneitä vesille siten ottaaksensa meidät! No, no! vielä ei ole kaikki hukassa! Koettakaamme päästä kätköön Joutsenkallion taakse." Tätä sanoessaan heitti hän nuttunsa Blasiuksen ja Marian ylitse, jotka olivat pitkänänsä ruuhen pohjalla.
Hän oli aivan tulipunainen kasvoiltaan paljaasta kiukusta, ja hivukset ne valuivat ja läähyivät pitkin hänen korviaan. "Ei, minä se olen", sanoi hän kimakalla äänellään, tarttui räätälin kaulukseen vetääksensä häntä pöydän alta esille. "Tahdotko vieläkin väittää, etten minä olisi 'Hiljaisen rauhan' isäntä?" Nyt meni Swart väliin. "Ansaitseeko tuo nyt mitään riitelemistä!
Nuo päivettyneet kasvot näyttivät niin oudoilta ja reippailta täällä kotona kevätkesän viileässä ilmassa; muutamalla oli tulipunainen paita, toisella sininen merimiehen lakki, jotka olivat kotoisin tuosta merkillisestä Riosta.
Hyvin lihava hän myöskin oli, surumielinen ja hyvin pikainen. Juuri kun Terning saapui aseman sillalle, tunkeutui setä Pietari ulos vaunujen ovesta, puhkaen kuin veturi. Hänen jäljestänsä hyppäsi neiti Riegel ulos. Hänellä oli yllä valkoinen leninki ja takana tulipunainen nauhasolmeke, päässä japanilainen hattu, lemmenkukka-seppeleellä ja ruusunnupuilla koristeltu, ja kädessä kitara.
Senaatin talon pääovi oli ammollaan auki ja sen mustasta kidasta kulki kynnyksen yli tulipunainen kieli, verkavaatteesta tehty, ulos rappusille. Sitä myöten kuului olevan määrä astua ulos hänen, joka valtiopäivät avatuiksi juhlallisesti julistaa. Ja häntä siinä nyt odotettiin, päivän kirkkaasti kullatessa Nikolainkirkon ristejä.
Tulipunainen neilikka hehkui minua vastaan kuin tulipallo minä pudotin kynän ja peitin kasvoni käsilläni; minusta tuntui, kuin olisi koko maailma pyörinyt edessäni. "Setä", huudahti hän kiireesti, "minä olen sopinut kreivi Kellin kanssa hinnasta ainoastaan viisi Louisdoria määräämäsi hinnan yli... Suostutko siihen? Ja etkö tulisi Darlingia katsomaan? Minä olen tuottanut sen tänne pihalle."
SYLVI. Minkätähden sinä katsoit minuun sillä tavalla ? VIKTOR. Sylvi vieläkö epäilet? Mitä ? SYLVI. En. Ole vaiti ! VIKTOR. Sylvi suutuitko sinä? SYLVI. En. Sylvi' Minnekä te jäitte? Kahvi jäähtyy. VIKTOR. Sylvi taivaan nimessä sinä olet niin tulipunainen ja kiihtynyt Tuntui niin kummalta katsoa sinua silmiin, Viktor. Kuuletteko siellä? VIKTOR. Kyllä. Me tulemme tuossa paikassa. Sylvi, joudu !
Päivän Sana
Muut Etsivät