Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025


Hän käy yhteiskoulua. Yhteiskoulua! Neljännellä luokalla. Hänellä oli hyvä pää, siksi päätin kouluttaa hänet ylioppilaaksi. Sitten saa hän vaikka kansakoulun opettajattaren paikan, niin ei hänen tarvitse raataa niinkuin minun on täytynyt. Missä sinä olet ollut? Toverini luona. Luitteko läksyjänne? Ky-kyllä. Mene nyt kyökkiin syömään ja sitte nukkumaan Odota, minä tulen järjestämään ensin kyökkiä.

Sinä voit puhua. Mitä siellä nyt olet toimittanut, toverini?" "Sire, alkaakseni alusta, nä'in ensin Nikolaus Diesbachilaisen kuolevan ja tutustuin hänen poikansa Kilian'in kanssa, joka on hänen avujensa ja hänen Teidän Majesteettianne kohtaan osoittaman uskollisuutensa arvokas perillinen." "Tiedän sen. Entä sitten?" "Sitten, suorittaen lähetykseni, löysin veli Starck'in."

Lapsuuden-aikainen muisto. Eräs mies, joka jo oli miehuutensa iässä, kertoi seuraavan muiston lapsuutensa ajoilta: Olin vain kolmentoista vuoden ikäinen. Vanhemmiltani olin taas, kuten usein ennen, saanut luvan mennä naapurikylään tervehtimään erästä koulutoveriani. Hän oli, niinkuin minäkin, talonpoikaisten vanhempain lapsi. Hauskalta tuntui päästä muutamaksi päiväksi tuon toverini seuraan.

Vanha tottunut kalastaja saattaa mennä koskelle kaikkein hienoimpine perhosineen eikä saa mitään, kun joku vasta-alkaja jollakin vanhalla silkkikalalla tai salakan ruumiilla ottaa toisen toisensa perästä. Semmoista saattaa tapahtua... Oli puhuttu näistä päivällistä syödessä. Toverini näytti käyvän levottomaksi.

Moskovassa on ollut suuria levottomuuksia ja Pietarissa ovat Putilovin tehtaat lakossa. Onhan siinä taas uutisia yhden päivän osaksi. Toverini on kuin kasvanut ja paisunut. Vallankumouksen henki on hänet jälleen täyttänyt. Kiihkeästi toimii kampa hänen hyppysissään, kun hän naputustietä syöstää uutisia Golikoville, joka seuraavana hetkenä lähettää ne edelleen omalle suunnalleen.

Siltaa edestakaisin kävellen siinä jo uittelee salakkaansa toverini, eikä minua ihmetyttäisi, jos sieltä piankin, jahka täky on ehtinyt tarpeeksi alas vanhaan, varmaan kalahautaan, jämähtäisi suurikin.

Vaikka toverini oli vanhempi, väsytti häntä enemmän kuin minua; hän taisi olla tottumaton. Hänellä oli lämpimät vaatteet, mutta hän näytti kokonaan köntistyvän ja jähmettyvän. Hän näytti aivan kalpealta ja uniselta ja tahtoi väkisinkin uhveltua hangelle. "Tanssi näin ja lyö nyrkkiäsi yhteen!" neuvoin minä hänelle. Sen keinon olin oppinut isältäni.

Soppa-astia täytetään puoleksi vedellä, vedenpinnalle panemme uiskentelemaan palamaan sytytetyn paperilaitteen ja sen yli asetamme suulleen teelasin. Kun tuli hetken kuluttua sammuu, saa toverini tietää, että syynä siihen on hapen loppuminen lasista. Saman soppa-astian, veden ja teelusikan avulla saan minä hänelle selitetyksi kangastuksen syntymisen.

Silloin ehdotin arvalla määrättäväksi, kenen oli se tehtävä. Suomalainen toverini Wilson sai työn. Vakuutin olevani valmis ja mieluinen eroamaan kurjasta elämästäni. Koin vieläkin rukoilla ja rauhoittua, sillä kohtaloni minua kumminkin kauhistutti.

TURKKA. Oletko suutari? KASURI. Nikkari olen. TURKKA. Hyvä sekin. Rupea taloksi. KASURI. Toverini on suutari. Ei uskaltanut tulla sisään, epäili, että tämä on Pietolan talo. TURKKA. Käske sisään! Oterma, tule sisään! Oliko se täällä se poika? Isäntämies, isäntämies! TURKKA. Oletko, Oterma, hyvä suutari? OTERMA. Aina kiitetty, usein kehuttu. Ota mitta ja tee parastasi. Ja nikkari, tähän ovi.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät