Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. toukokuuta 2025
Ajattele'pas vaan, tornikello kaukana Venkerässä löi yksi, kun tulin Siltalaan. Vastaanottamiseni oli erinomaisen. Tungettiin ympärilleni korkeilla tervetuliaisilla, eikä sallittu nousta reestä minun, ennenkuin koirat, susien tähden irti päästetyt, jälleen olivat kahleissa. Tiedätkös ylhäällä siellä on lunta kaksi vaaksaa.
Mutta tiedätkös mitä, Jussi, se tulee kaiketi siitä, että sinulla on niin armottoman lyhyt nenä".
Tätä selitystä seurasi hirveä kohtaus. Antti itki; niin, tiedätkös hän oikein porasi, ja sekös ei ensinkään näyttänyt hyvältä. Mummo, joka aina oli vähän hellinyt Anttia, torui eikä tahtonut tietää mitään kihlauksen rikkomisesta; mutta minä taasen en halunnut sen jatkamista, ja loppu siitä tuli.
Kyllä, oitis, mutta... Niin, kyllä Berndt hoitaa minua, älkää pelätkö mitään. Kun äiti oli mennyt, tarttui Helmer tempoovaisesti kiinni ystävänsä käteen. Tiedätkös, Berndt, sanoi hän, se on kovin kovaa, että näin nuorena, voimakkaana, terveenä ja toivoa täynnä, jättää tämä kaunis maailma. Mutta, hyvä Helmer, onko se niin varmaa...
Tiedätkös, sanoi hän, täällä on kuitenkin vallan toisellaista kuin kotona. Niin, sinne on pitkä, vaikka meillä on jotenkin pitkä kotiin jok'ainoalla, eikä ole juuri lyhempi Brabant'iin, jossa minä olen syntynyt, mutta sotilaalla ei olekaan muuta kotia kuin leiri, kuten merimiehellä ei ole muuta kuin laiva.
"En ... en, sitä en tekisi, en koskaan, en koskaan!" lausui Inka. "No, sittenhän ei ole mitään syytä olla ikävillään; tiedätkös, Yrjö pitäköön sinun rahasi ja kuluttakoon niitä terveenä, mutta minä tahdon pitää sinun ja antaa rahain mennä."
Ka, valveillahan sinä oletkin. Valveilla. Tiedätkös, kyllä tästä hyvä tulee. Mutta paljon siinä on työtä. Olisit antanut olla. Ei tässä niinkään. Pian minä tämän saan. Ja sitten sinä olet nättinä tänä päivänä. Hm... Anni sihtaili lankaa neulan silmään. Selma katseli häntä.
Tiedätkös, sanotaan, että minä olen maailman voimakkain mies. Se sinun tulee myöskin näyttää toteen, ennenkuin uskon sen, sanoi Matti. Koeta muuttaa tätä vuorta kolme tuhatta peninkulmaa ja vie se entiselle paikalleen jälleen huomiseksi! Jättiläinen katseli vuorta, mutta hänen mielestään oli se melkein liian raskas. Turhaa lorua! sanoi hän. Tuota kalliomöhkälettä ei voi kukaan nostaa.
»Eikä sitäpaitsi kaikki olekaan niin surkeaa kuin mitä äsken kerroin» lisäsi hän. »On siellä huonompiosaisiakin kuin minä. Esimerkiksi »kahdenkymmenen punnan ihmiset.» Näkisitpähän sinä heidän tunteenpurkauksiansa. Ja tiedätkös, kun minä tein hänestä surkeasti pilaa! Ja sitten on siellä vielä pikku paitaressujakin pieniä minuun nähden. Ja niitä minä pidän kurissa.
Tiedätkös!...» Kaapo riehui kalajokisen kanssa tukkaansa repien. Tuo satakertaa nähty kerjäläispoikaleikki kävi Kaapolta paremmin kuin muilta ja siksipä se miehiä niin hassusti huvittikin. Isäntä oli tällä välin pukenut päällensä. Kun pojan temput olivat loppuneet, siirryttiin kamariin, Kaapo muiden mukana. Isäntä otti pullon kaapista ja tarjosi aamuryypyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät