Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Hänen aina terävät kasvonpiirteensä olivat käyneet vielä terävämmiksi, vielä kovemmiksi noina 16 tahi 17 vuotena, jotka olivat kuluneet siitä, kun viimeksi näimme hänet vehkeilemässä; mutta ylen huolellisesti hoidettu tekotukka salasi kaikilta muilta paitsi kamaripalvelijalta, että hänen hiuksensa olivat lumivalkeat, vaikkei hän ollut kuin 56 vuoden vanha; mustassa samettitakissa, jossa ajan kuosin mukaan oli kultakirjauksia ja muodottoman suuret käänteet, ei koskaan näkynyt pienintäkään pöytäkirjoista tarttunutta tomunhiukkasta, ja mustat silkkisukat, jotka ulottuivat polviin asti keltaisten, ruumiinmukaisten housujen alle, olivat vedetyt niin moitteettomain pohkeiden ylle, että niitä melkein olisi voinut luulla vanulla täytetyiksi.
Suuren lasitetun oven kautta tunkeutuivat hämärinä auringonsäteet sisään, mutta hänen pimeään tottuneet silmänsä olivat kyllin terävät huomaamaan, mitkä värit hänelle parhaiten sopivat minkälainen puna valaisi hienoimman hohteen hänen tummalle iholleen ja antaisi hänen poskilleen raikkaimman tuoreuden.
Hiljaa kulki hän huonerivejä pitkin ja käänsi kasvonsa poispäin tuosta kirjavasta melskeestä, joka häntä vastaan hyökyi. Hän koki päästä varkain sivu. Eräät terävät silmät olivat kumminkin hänet tunteneet ja huomanneet. "Wald!" huusi iloinen ääni. "Wald, tulehan mukaan!"
Harvat ohuet hiukset ympäröivät hänen paljasta, hiuksetonta kiirettänsä, otsansa oli korkea, nenänsä pitkä ja suippuinen, huulet laihat ja toisiinsa likistetyt, posket laihat, leuka pitkä. Näille jotenkin rumille kasvoille antoivat hänen kirkkaat, terävät silmänsä eriskummallisen muodon.
Rannan kivet ovat niin terävät! Vaikea on niitä vasten murskautua!... En tahdo kuolla. Olen niin nuori vielä; sieluni niin elämänhaluinen! En tahdo astua alas ijankaikkiseen tyhjyyteen! En, en!... Ken pelastaa minut? Tuossa tulee vaahtopäät laineet!... Vai ovatko ne teidän valkoiset käsivartenne, siskot, jotka ojentuvat minua pelastamaan?
Hän oli pieni, laiha herra; kasvonsa piirteet olivat terävät ja samoin silmät, hän oli aivan kaljupää ja käytti mustaa kalottia. Luuvalo oli häntä kovasti rasittanut ja tehnyt hänet kivulloiseksi; hän istui aina pöngitettynä korkeaan nojatuoliin, jalat eräällä kiikkujakkaralla ja pöytä oli edessä. Nuuskarasia oli ahkerassa käytännössä, ja hänellä oli tapana puhuessaan napsauttaa sen kantta.
Ateriata kesti tuskin kymmentä minuuttia, ja sitten kuningas ratsasti tarkastamaan sotajoukkoja, jotka olivat hirmuisessa lumituiskussa torille asetetut. Hänen terävät silmänsä kulkivat rivistä riviin, ikäänkuin tarkastaen, räpäyttikö kukaan silmiään tässä vihaisessa viimassa.
Vien kiikarin silmiini ja tunnen hänet samaksi, jonka valokuvan olen nähnyt kaikissa kirjakauppain ikkunoissa näinä päivinä. Hän on vanha, ryppykasvoinen äijä, silmät terävät ja pienet, käsi hieno ja lumivalkoinen. Korkeaan hiippaan ja väljään viittaan puettuna näyttää hän pikku pojalta, joka on puettu äitinsä hameeseen.
Oletko kipeä?... Näihin sanoihin laamanni Skytte keskeytti sanelemisensa ja iski terävät, harmaat tuomarinsilmänsä poikaan, joka viimeisiä sanoja saneltaessa oli käynyt kalpeaksi, ja jonka käsi vapisi, kun hänen piti nuo nimet kirjoittaa. Minä olen pahoinvoipa, sopersi Aadolf. Käy ajelemassa ja vilvotteleimassa raittiissa ilmassa sittenkun olet lopettanut kirjeeni... Mitenkä oli viimeinen kohta?
Hän on kovin vanha seitsemännellä kymmenellä mutta hänen vartalonsa on niin suora, ja hänen mustat silmänsä ovat niin terävät, että hän toisinaan näyttää melkein nuoremmalta kuin hänen tyttärensä, meidän armas äitimme, jota kivulloisuus ja huolet usein painavat alas.
Päivän Sana
Muut Etsivät