Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
"Heidän yhdistynyt laivastonsa herttua Guntariksen ja kreivien Markjan, Gripan ja Torismutin johdolla on voittanut kaksipäiväisessä meritaistelussa saaristomaakuntiemme laivaston ja pakottanut sen Sestoksen ja Abydoksen väliseen ahtaaseen salmeen. "Heidän maa-armeijansa taas on kulkenut Totilan ja Tejan johdolla Epiruksen halki ja Dodonan ohi Makedoniaa kohti. Tessalonike on jo vaarassa.
Aligern, eräs Tejan serkuista, oli laivan päällikkönä. "Kiitos teille, hyvät ystävät", sanoi Atalarik hiukan toinnuttuaan. "Te olette pelastaneet paitsi kuningastanne myöskin kuningattarenne." Hämmästyneinä sotamiehet ja merimiehet kokoontuivat onnellisen kuninkaansa ympärille, joka piti ääneen itkevää Camillaa rintaansa vasten painettuna.
Silloin Totila iski häntä miekallaan niin, että kypärä halkesi. Hän lankesi polvilleen ja ojensi miekkansa kahvan gootille. "Ota lunnaat", huusi hän, "olen vankisi". Totila ojensi jo kätensä ottaakseen häneltä miekan. Mutta silloin kuului Tejan ääni: "Muista Petran linnaa." Miekka välähti ilmassa, ja Ambazuch kaatui halastuin päin.
"Ei enää armoa! Heittäkää häntä keihäillä!" "Hän on noiduttu rautaa vastaan", huusi eräs gooteista, Tejan serkku. "Kolmesti olen häntä heittänyt, mutta häneen ei ole tullut piirtoakaan." "Niinkö luulet, Aligern", sanoi vanhus hurjasti nauraen. "Katsotaan, onko hän noiduttu kiveäkin vastaan."
Hän puristi toverinsa kättä ja katosi pimeisiin lehtokäytäviin. Vitiges katseli kauan ääneti eteensä. Sitten hän katseli taivaalle saadakseen kirkkaista tähdistä lohdutusta synkille ajatuksilleen, jotka Tejan sanat olivat herättäneet. Hän kaipasi tähtien kirkasta, rauhallista valoa. Mutta keskustelun aikana oli laguuneista noussut sumupilvi, joka peitti taivaan. Kaikkialla oli pimeää.
Heitä oli vetänyt yhteen pyrkimys yleviin ja ihanteellisiin asioihin. Myöhemmin epäsuotuisat olosuhteet olivat vieneet nämä alkujaan erilaiset luonteet aivan erilleen toisistaan. Totilan aurinkoinen luonne oli vaikuttanut häikäisevästi, melkein häiritsevästi Tejan öiseen synkkyyteen.
Viimeiset ratsumiehet, jotka Marcus Licinius oli lähettänyt tiedusteluretkelle ja ruokaa hankkimaan flaminilaisen tien varsilta, palasivat kauhistuneina ja ilmoittivat, että kaupunkia lähestyi rientomarssissa suuri goottijoukko pelätyn Tejan johdolla. Hänen etujoukkonsa olivat jo Reatsessa. Seuraavana päivänä Rooma oli piiritetty täydellisesti pohjoispuoleltakin.
"Tuo taistelukenttä olen sen nähnyt monta kertaa unettomina öinä unikuvana tuo taistelukenttä, joka näkee meidät ja kansamme kunniaakkaasti kaatuvan, tuo taistelukenttä, joka ottaa hehkuvaan syliinsä kaikki kuolemaa haluavat, sen jälkeen kuin viimeinenkin keihäs on taittunut tämä taistelukenttä on Tejan valitsema." "Minä aavistan", huudahti Adalgot. "Tuon taistelukentän nimi on "
"Sen sijaan, että koettaisi turvata hänen selkäpuoltaan, lähettää kuningas Vitigeksen, Tejan ja minut pohjoiseen. Raskain sydämin tottelimme, sillä me aavistimme, missä Belisarius laskee maihin. "Hitaasti kuljimme eteenpäin odottaen joka hetki palauskäskyä. Turhaan.
Molemmat viholliset olivat vain muutaman askeleen päässä toisistaan. Suurella vaivalla Cethegus oli ryöminyt keskelle Zeus-salia. Hän toivoi vielä pääsevänsä kirjastohuoneeseensa ja saavansa Caesar-patsaan sisästä kirjoituksensa ja aarteensa. Samassa hän kuuli taas erään oven murtuvan ja Tejan äänen kajahtavan kirjastohuoneessa: "Missä olet, Cethegus?" Prefekti kuunteli henkeään pidättäen.
Päivän Sana
Muut Etsivät