United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tästä alkulauseestasi päättäen ei tarkoituksesi ole julistaa minua pyhimykseksi. No, olkoon menneeksi, Torsten, minä sanon sinulle, mikä olet. Minä tahdon puhua niinkuin olisin omatuntosi. Aiot pitää saarnan? On hauska kuulla!
Sinä et sitä ilmoita, tiedänhän minä, koska itse olet siihen osallinen. MIKKO. Minäkö osallinen? Lapsenmurhaan? ANNA LIISA. Ellet suorastaan siihen, niin MIKKO. Mutta siitähän juuri on kysymys. Ei lapsen synnyttämisestä kuritushuonetta anneta, tunnet kait sinä lakia sen verran? MIKKO. Mutta murhasta annetaan. ANNA LIISA. Sekö sitten on tarkoituksesi, että saatat minut kuritushuoneesen?
Mutta minä moitin sinua yhtä vähän, kuin tyttöä, joka menee peilin eteen kaunistelemaan itseänsä lemmittyänsä varten ja samalla myöskin iloitsee omasta ihanuudestaan. "Mutta palatkaamme kuitenkin takaisin sinun ensi lauseesesi. "Egyptin tähden, jos oikein olen käsittänyt tarkoituksesi, luulet täytyväsi tarjota minulle sitä palvelusta, jota tähän asti olet osoittanut veljelleni?" "Niinkuin sanoit!
On tapahtunut joskus, että kevään surkealla tavalla katkasee odottamaton takatalvi, jolloin kevätpäivän lämpimään tottuneesta ihmisestä se tuntuu kahta kamalammalta. Ei saa olla mistään ihan varma! Hellille. Minä ymmärrän tarkoituksesi. Ei se voi olla mahdollista. Gryhling nousee, aikoo lähteä. Kuule Kaarlo! Etkö lähde meidän kanssamme teatteriin? Niin minäkö? Sinä juuri. Mitä minä siellä teen.
Jos menet, huolimatta puheestani, niin emme kukaties koskaan näe toisiamme, sanoi Oskari varmasti. Ah, Jumalani, kuinka lystilliseltä näytät! lausui Viola, onko se tarkoituksesi, peloittaa minua tottelemaan. Niin siinä tapauksessa koetat mahdotonta. Hyvästi, herra kiukkupussi, lisäsi hän ja teki syvän niijauksen. Oskari vaan katseli häntä, joka katse oli enempi surullinen kuin kiukkuinen.
Minäkö soimaan sinun kunniatas Anna! Oi! että se olisikin vaan ollut soimausta! Anna. Ah! Bartholdus Simonis. Sano, Anna, kuka on se hävytöin mies, joka sinua on pyytänyt varastamaan avaimet kaupungin porteista? Anna. Avaimet? Mitkä avaimet? Olisiko hän senkin havainnut? Bartholdus Simonis. Sen avaimen, jonka äsken otit portista ja kätkit huivisi alle. Mikä on tarkoituksesi sillä? Anna.
Sinä et siis turhanpäiten huokaillut, runoillut, puhunut ystävyydestäsi, voiton-haluttomuudestasi ynnä muusta. Niin, nyt nähdään, mikä sinun tarkoituksesi oli. Kuitenkin olet sinä ottanut oivallisen askeleen. Van Arsdel'in tytöt vastaavat jo sataa tuhatta ja lisää seuraa testamentissa. Siis, ei muuta kuin onnea sinulle, poikaseni! äläkä unhoita vanhaa vaariasi".