Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Petrovitsch vastasi samoin hyvin hiljaa: "Ei, minä pidän sen; minä olen tähän saakka tuntenut sinua puolittain vaan". Epätietoista oli, tarkoittiko Petrovitsch näillä sanoillaan hyvää, tai pahaa. Hän nousi ylös, otti veli-vainajansa viilan seinästä, piteli sitä ja painoi peukaloansa tuohon vuosikausien työssä kovertuneesen reikään.
Mitä hän sanoi? »Hän oli uppiniskaisin jukuripää, mitä koskaan olen avannut,» niin hän suunnilleen puhui itsekseen. Tarkoittiko hän lääkäriä? Sitä en luule, sillä vähän ajan kuluttua tuli ulos hänkin ja käski meidän sulloa isäntämme liinavaatteet matkalaukkuun, koska kreivi matkustaisi. Danvikeniin? Niin, Danvikeniin. Ja hän matkusti? Hän matkusti. Näitkö hänen lähtönsä?
Pekasta tuntui ensin hiukan nololta, sillä tottumaton kun oli, hän ei oikein ymmärtänyt tarkoittiko tuo myöntävää vai kieltävää vastausta, mutta vihdoin virkahti rouva liikutettuna: "Katri odottaa sinua salissa, poikani." Silloin Pekka tajusi. Hän astui rohkeasti saliin, syleili Katria ja suuteli.
Laskiko hän leikkiä vai tarkoittiko totta? Sillä oli suupielessä syvä juova, silmäin ympärys oli musta ja silmät olivat tuuheain kulmakarvain varjossa. Oliko se ehkä pitänyt heitä pilkkanaan? Joko vieras lähtee? Ei suinkaan tähän ilmaan? Eiköhän ole jo aika lähteä. Ei se taida siitä talttua. Kyllä se vain yhä on niinkuin yltymään päin.
Veltot piirteet jännittyivät, hän oikasihe ja kumartui eteenpäin ikäänkuin valmiina hyökkäämään. Hänellä oli hallussaan koko jäntevyytensä; hänen entinen taisteluhalunsa oli taas täysissä vireissä. Tarkoittiko Knut todellakin täyttä totta? Hän tuskin uskalsi kysyä. »Onko se onko se todellakin totta?» »On.»
Gabrielle nosti äkkiä päätään ja loi häneen tutkivan katseen. Tarkoittiko hän todella, mitä hän sanoi? "Minulla ei ole mitään uskontoa", sanoi hän vihdoin levollisempana.
Mokomatakin huolettomuutta! KAUPUNGINPALVELIJA. Ka-ka-ka kai hän sen ki-ki kiireissään on unhottanut Mitä se merkitsee? Tarkoittiko hän sillä että Helmillä olisi toinen, jota hän ? Ei, ei se ole mahdollista. Mutta jos tuo kirje, jonka hän tänne jätti ? Kas, tässä se onkin! Luutnantti Saabelhjelm, Helsingissä! Sama hieno herra, joka oli täällä viime talvena ja joka niin usein hänen kanssaan tanssi!
Tarkoittiko tuo ystävällisen näköinen, harmaapartainen herra, jonka perheessä hän oli nuoruutensa ensimmäiset kohtalorikkaat vuodet viettänyt, tällä hetkellä hänen onneaan vai turmiotaan? Oliko tuon ehdotuksen takana jotakin vielä kummallisempaa kuin tuo itsessään jo suuri kumma hänelle, että häntä pidettiin näin tärkeänä henkilönä? Tahdottiinko hänelle pahaa vai hyvää?
Katso, Niilo, kuinka se on kaunis! lausui hän ilosta loistavin silmin. Kyllä Niilon silmät luiskahtivat kiehkurasta alas Katrin sinisiin silmiin ja hohtaviin poskiin, kyllä on hyvin kaunis, virkkoi hän harvaan ja painavasti, mutta epäiltävää on, tarkoittiko hän kiehkuraa tai jotakin muuta. Katri katsoi Niiloon. No, joko tottakin jaksoit nousta istumaan? kysyi hän pilkallisella hymyllä.
Sitten Qventin kohtasi muutamia viinitarhureita, joilta hän kysyi samaa; vastaukseksi he kysyivät, tarkoittiko hän koulumestari Pietaria? vai nikkarimestari Pietaria? vai suntiomestari Pietaria? ja vielä puolta tusinaa muita mestari Pietareita lisäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät