Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Demosthenes ahkeroi nyt oppiaksensa taidettansa, vaikka tässä oli hänellä monta vaikeutta voitettavana: hän puhui kovin hiljaa, ikäänkuin hänellä olisi ollut heikko rinta; vieläpä puhui epäselvästi, sammalti eikä voinut lausua r kirjainta; viimein oli hänellä ruma tapa nytkäistä toista olkapäätään, aina kun oli puhunut lauseen loppuun.
Kuitenkin on tämä parantamisen tapa samalla myös jonkinlainen rangaistus, kun näin tuomittua suoneniskua aina pidetään häpeällisenä. Jos joku toisen kerran joutuu tämmöisestä erhetyksestä kanteen alaiseksi, tuomitaan hän kansalaisoikeutensa menettäneeksi ja ajetaan maanpakolaisuuteen maankuorelle, jossa kaikki ilman poikkeuksetta otetaan vastaan.
Eivät totta tosiaan olleet puolitäysiä ne kolpakot, joita tässä metsästysseurueessa tyhjennettiin, ja luvallinen ja rehellinen tapa vaati, että heti kun vaaliruhtinas vei pikarin huulilleen, olivat kaikki vieraat velvolliset tekemään samaten, ollen sillä välin itsekunkin vallassa maistaa helmeilevää nestettä niin usein kuin mieli teki.
Terävämmän, läpitunkevamman katseen hän loi sitten nuorukaiseen, kysyen kaksimielisesti hymyillen: »Semmoinenko tapa on Skotlannissa, nuori herra, ettei auteta kuningasta niin vaarallisissa tilanteissa kuin tämänpäiväisessä?»
Tapa siirtyi katolisesta ajasta protestantiseen ja säilyi, vaikka kirkot ilettäväisyyteen saakka täyttyivät joskus ainoastaan kyynärän verran lattiapalkkien alle haudatuista ruumiista, aina 1700 vuosiluvun loppuun saakka monessa paikassa maatamme. Yhtä ahdas kuin säätyrajoituksen takia penkkien jako oli, yhtä vapaa oli oikeus tulla haudatuksi kirkon pyhien seinien sisälle rahasta.
Meihin maalaisiin on tapa juurtunut ain' yksiss' olla Rouvan ja lasten näyttäytyessä ovella. Perässä kohta ovat kartanolla! Miss' olet, Stråman? hiljaa STYVERILLE. Pari lystikästä sutkausta pulmasta voi päästää tästä! nousee parvekkeelle. Lie Teille tuttu virastomme anonta? On suoraan mestarillinen sen sanonta; Vetää esille taskustaan kirjan. sen Teille selostan nyt perinjuurin
Ja miten olisikaan tyttöparan käynyt, jos en olisi kerjennyt hätään ja jo näkösen päästä huutanut: »Elä tapa, elä sen tulinen ruoja tapa sitä tyttöä!» Silloin se kuitenkin heitti uhrinsa käsistään ja tasakäpälässä hyppien, noituen ja tappaa uhaten mennä rötkelti huoneeseensa. Luultavasti se häpesi minua.
Hänen takanaan seisoi toisella puolella Geldern'in herttuan poika, Kaarlen hovipaistinleikkaaja, toisella Le Glorieux, hänen hovinarrinsa, joka seurasi melkein aina hänen muassaan; sillä, niinkuin useimmat hänen kaltaisensa kiivaat, raa'at herrat, oli Kaarle äärettömästi mieltynyt hovinarreihin, jommoisia silloin oli yleinen tapa pitää.
Pelimannit istuivat pöydän päähän ja virittelivät viulujansa muiden seisoessa parittain siinä paikassa, mihin kukin oli jäänyt. Tapa oli semmoinen, ett'eivät tanssin aloittajat lähteneet liikkeelle ensimäisen eikä toisenkaan pelin yrityksen jälkeen, mutta vasta kolmannella.
Sen vuoksi karttaa, kammoa Vähääkin viinaa saapi, Kun, jos ei sitä karteta, Se järjen sammuttaapi. Ja siksi kaikki viekkahat Tapana pitää, että He ryypyn sille kaatavat, Jot' aikovat he pettää. Siit' onkin tullut tapa tää, Ett' kaikki viinaa tarjoo; Vaan viinalla, mi myrkyttää, On vieraanvaran varjo.
Päivän Sana
Muut Etsivät