United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ma lausuin: pilven takaa hymys näin Ja päivän loiston takaa tuikkehes, Viel' loistat tuolla puolen haudankin. Nyt lausui tähti: tunnetko sa mun? Ma oman rintas olen huokaus, Mi rauhan toivoss' etsi taivastaan, Ma oman henkes olen välkähdys, Mi säteillen lens synnyinmaahansa, Ma oman sielus päivänpaiste oon, Sä helläss' elät hohtehessani.
Ihana impi tuosta varsin hämmästyi Ja ruhtinahan katsastaa. Mut kenen näkee hän? Tuon silmän kiiltoa, Tuon otsan muotoa ja nuo Suloiset kasvot ennen hän jo nähnyt on; Hän uneksitun sulhonsa Nyt tunnistaa. Hän sama on, vaan lieto ei, Ei lempeä, ei semmoinen Kuin impi oli hänet nähnyt unissaan Kuvastimena sielunsa. Tok' oli pelko paennut, hän peljätä Ei häntä voi, ei taivastaan; Hän kyynelihin suloisiin voi sulaa vaan Ja rakastaa ja kuuntua. Ja pelvolla kuin pyhän kuvan etehen Ois rukouksehen ruvennut Hän ruhtinasta lähestyy ja polvillaan Ristissä kädet rukoilee: "Herrani, näe orjattares' kyyneleet,