United States or Maldives ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuitenkin koko kasvojen luonto näyttää tyventyneen, minä en voi sanoa varjostuneen, vaan täyttyneen sillä katseella, joka luullakseni aina eroittaa pyhimysten kasvot tuolla ylhäällä enkelein kasvoista niitten kasvot, jotka ovat kärsineet, niitten kasvoista, jotka ovat vaan tunteneet sääliä niin, täyttyneen tuolla syvällä, hellällä, kärsivällisellä luottamuksella, inhimillisellä katseella, joka ilmestyy niitten kasvoissa, jotka ovat päässeet taivaalliseen, riemulliseen "Sinun tahtosi tapahtukoon" tuon "Ei minun tahtoni, vaan Sinun" tuskan kautta.
Ja huoneessa vastapäätä sitä kirkkoa, jossa hän kastettiin ja vastaan-otti ristin-merkin Kristuksen sotaa varten, lepää nyt Luther taistelo päätettynä, aseet riisuttuna, voitto saavutettuna rauhassa sen lipun alla, jota hän niin jalosti on kantanut. Samassa paikassa, jossa hänen silmänsä aukenivat maalliseen elämään, on hänen sielunsa herännyt taivaalliseen elämään.
Minä sanon pelastus; sillä meidän kansamme ei opi minkään muun kautta uskomaan niin vakavasti taivaalliseen rakkauteen, kuin sen kautta, että niiden ihmisten rakkaus, jotka ilman itsekkäisyyttä ja huolimatta vaivoistaan koettavat sitä kohoittaa lo'asta, voittaa sen sydän puoleensa.
Oli kun lapsuuden rauhan leyhkä, noiden hänelle hyvin tunnettuin sanain olisi liehunut hänen päänsä ja rintansa ympärillä. Hän rukoili kaikkein rukousten rukouksen verkalleen, pyhällä ponnistuksella, puhtaan hartauden hellällä todella. Taivaallinen voima virtaili hänen olentonsa läpitse ja täytti hänen vakaalla luottamuksella taivaalliseen Isään, nöyrällä uskalluksella, hiljaisella toivolla.
Mutta tällä tapaa ohra, viinirypäleet ja vilja jalostutetaan, ihmisessä muuttuen lihaksi, ja kristityn ihmisen ruumiissa astuen taivaalliseen valtakuntaan." Usein hän puhuu "kalliista, pyhästä rististä, josta osa on annettu jokaiselle kristitylle." "Kaikkien pyhien", sanoi hän kerta, kun yhden hänen ystävänsä lapsi makasi sairaana, "täytyy juoda katkerasta maljasta.
Muista rikasta miestä ja Latsarusta... Mitä siitä, jos me nyt täällä lyhyen aikaa kärsimme, kun sitten pääsemme taivaalliseen iloon, jota ijankaikkisesti kestää. Mutta Kalle herra saa, silloin vuorostaan kärsiä helvetin loppumatonta tuskaa ja vaivaa... Siellä pitää oleman itku ja hammasten kiristys, sanotaan sanassa... Yrjö herkesi nyyhkyttämästä ja kuunteli.
Miksikä sitä olisivatkaan tehneet? Sovinto sulki heitä taivaalliseen helmaansa. Siinä he seisoivat, ja sydän sykkäili sydäntä vastaan; he ymmärsivät toisiansa. Tuuli, mikä hetki hetkeltä enentyi, liikutti tornikelloa, joka juuri nykyään oli kaksitoista lyönyt. Kumeat läppäykset kuuluivat tuon tuostakin.
Me olemme polvillamme nöyrästi tunnustaneet, ettemme ole armoa ansainneet ja kelpaamme yhtä vähän taivaalliseen Jerusalemiin kuin Riitta ja Mari tai ovensuussa pysytteleivä kerjäläistyttö hienoihin saleihimme.
Sellaisina hetkinä huomaamme selvimmin, kuinka äärettömästi paljon vähäpätöisempi maailma on meille iloineen ja riemuineen verrattuna taivaalliseen autuuteen tekisi melkein mieleni kuolla silloin, saadakseni juoda valon lähteestä. Kerran, eikä niin kauan sitten, luulin minä tulevani runoilijaksi. Se oli korkeinta, mitä voin ajatella. Se oli kaikkien unelmieni määrä.