Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Hänen siellä hän istuvan keksi, kumppanit syrjemmäll' oli muut; vain kaks oli luona, sankari Automedon, vesa Areen Alkimos vielä, palvelutoimessaan; hän ol' atrian päättänyt juuri, syönyt, juonutkin; poisviemätön viel' oli pöytä. Huomaamattapa luo tuli valtias vanha ja kietoi polvet Akhilleun, suudellen kädet suullehen nosti julmat, murhaiset, monen poian riistäjät hältä.
Virkki, ja peljästyin heti totteli kieltoa vanhus. Vaan ulos uksestaan kuin leijona riensi Akhilleus, yksin ei, vaan seurana kaks asekumppaniansa, sankari Automedon sekä Alkimos, joita Akhilleus jälkeen Patroklon piti ystävinään yli muitten. Päästivät alt' iespuun hevot, muulit nuo, katon alle saattivat vanhuksen jaloäänisen airuen, hälle tarjoten istuimen; lukemattomat Hektorin lunnaat, tuomat vankkurien nelipyöräin, purkivat sitten, raitia jättivät kaks, ihanaisen myös ihoviitan, verhoitt' ettei ois palauttava häntä Akhilleus. Neitojen huoltaa käskettiin pesu, voitelu ruumiin ulkona, syrjemmäll', ett' ei Priamos sitä huomais eik' ylen kuohuksiin polotaattoa sais näky poian, tuskaan vimmaiseen, niin että Akhilleus kiihtyin hengeti löis hänet ehkä ja Zeun ikisääntöjä rikkois. Pesseet, voidelleet kun ol' öljyll' impyet ruumiin, sorjaan raitiin verhonneet sekä myös ihoviittaan, itse Akhilleus vuoteeseen hänet nosti ja vuoteen vankkurivaunuihin kera kumppanien valioihin; vaikertain hän ystävätään nimin huusi ja kutsui: "
Päivän Sana
Muut Etsivät