United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
F:n Juteini poistaa siitä syystä, että suomalaisen on vaikea sitä ääntää, sekä että sen äänteen asemesta saattaa hyvällä menestyksellä käyttää joko v-keraketta taikka hv-kerakkeita yhdessä. Samoin ei koskaan välttämättömästi tarvita x:ää ja z:aa suomenkielessä, sillä edellistä vastaa täydelleen ks ja jälkimäistä ts, niinkuin jo ennen olemme maininneet.
Mikään koulunero ei Cajander ollut, vaan laskettiin edistykseltään keskulaisten joukkoon, kuten koulusta ja kimnaasista saadut lukukausitodistukset osoittavat. Kevätlukukaudelta 1862 saatu todistus on kuitenkin poikkeus: siinä on yksi »kymppi», vieläpä suomenkielessä, jota tuleva kirjailija jo silloin oli ruvennut erikoisesti harrastamaan.
Suomenkieltä? huudahdin minä, mutta hän nykäisi minua kyynärpäällään ja virkkoi: Et vain saa olla siitä mitään tietävinäsi, se on suuri salaisuus. Valtioneuvos Tengman suomenkieltä oppimassa! Katsahdin ehdottomasti taakseni, en tahtonut uskoa korviani enkä silmiänikään, sillä siinä istui tuo vanha viikinki suomalaisessa Kallavettä kyntävässä nelilaidassa ja otti eukoilta tuntia suomenkielessä.
Juteini sanoo jokaisella täydellisellä verbillä suomenkielessä olevan neljä pääluokkaa; jokainen näistä luokista on jaettu aktiiviin ja passiiviin. Ne sanat, jotka kuuluvat näihin luokkiin, taivutetaan kaikki pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta niiden sanain mukaan, jotka kuuluvat ensimäiseen luokkaan.
Jälkimäisessä kirjasessaan Kritik öfver Lån-bokstäfverna uti Finska Språket Juteini tarkastaa, mitkä kirjaimet suomenkielessä ovat lainattuja muukalaiskielistä. Hän tulee siihen johtopäätökseen, että b, c, d, f, g, x ja z ovat lainakirjaimia. Ruotsalainen ääntää esim. p:n toisen konsonantin jäljessä yhtä kimeästi kuin suomalainen pp:nsä.
Juteinin mielestä ei ole oikeata, että muutamain murteitten »värinkäyttöä noudattaen koetetaan antaa d:lle d:n ja r:n sekaista ääntä, sillä se ei konsonantteihin nähden ole sopusoinnussa kielen yksinkertaisuuden kanssa, kosk'ei kahta konsonanttiäännettä suomenkielessä koskaan satu yhteen. Kun d:tä tavallisen vienosti äännetään, niin ei tällaista kekselijäisyyttä tarvita.»
KANTTORI, POMMERI ja NAATUS tulevat peräovesta. KAUPPANEUVOS. Päivää, päivää. Terveisiä Pietarista. Meillä on kunnia ja velvollisuus saapua tänne sanomalehtiosakeyhtiön arvoisalta johtokunnalta lähetettyinä NAATUS. Arvoisan johtokunnan lähettäminä, sillä suomenkielessä ei käytetä agenttia. Elä sinä aina lorise! Puhu ihmisiksi! POMMERI. Mikä on veljen rinsiippi?
Kandidaattitutkintonsa suoritti Cajander toukokuussa 1875, valmistauduttuaan siihen hyvin perusteellisesti. Korkein arvosana hänellä oli filosofiassa, historiassa ja suomenkielessä, sekä lähinnä korkein kaunotieteessä ja kirjallisuudenhistoriassa samoinkuin kasvitieteessäkin, jota hän vielä ylioppilasaikanaankin innokkaasti harrasti.
Pehmeiksi äänteiksi Juteini tässä puolustuskirjotuksessaan kutsuu konsonantteja b:tä, d:tä ja g:tä. joita hänen arvelunsa mukaan alkuaan ei ole suomenkielessä ollut olemassa, ja joita kokemus on havainnut liian pehmeiksi suomalaisen kielelle. On tahdottu säilyttää d-kirjainta, vaikka b ja g ovat tulleet poistetuiksi, mutta tällainen menettely on hänestä kuitenkin ihan väärä.
Kerran minä vielä sen kunniaksi sepitän hymnin, johon panen kaikki kielivarat, mitä suomenkielessä on minulla käytettävänä. Nyt sanon siitä vain sen verran, että kalamiehen kannalta katsoen ihanin ja muistorikkain paikka tässä koskessa on sen keskellä oleva n.s.