Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Huhtikuun 16 p. 1716 nimitettiin minä vänrikiksi, niinkuin ennen luvattu oli, ja lähetettiin taas Suomeen. Matkarahaksi annettiin 30 riksiä. Suomalaisten talonpoikain seurassa läksin Turkuun päin; ja matkalla sain kuulla että venäläinen armeija odotti amiraali Apraksinia sekä hänen käskyjänsä laivaston suhteen.
Eikö serkku aio viedä meitä vähäksi aikaa takaisin Suomeen? kysyi isoäiti. Kenties, ellei sitä käy välttäminen. Minä osaltani olen suuresti mielistynyt luonnon alkuperäiseen jylhyyteen, mutta keinotekoisesti tehdyistä erämaista en välitä, olletikin siellä, missä esi-isäni ovat asuneet. Nuo hyvät, kunnon ihmiset! Paljon kovaa he mahtoivat kokea!
Sitten meidät kastettiin väkisin venäjän uskoon ja minulle annettiin nimeksi Tatjana. Voimakkaimmat meistä vietiin sen jälkeen ratsuväen kasarmiin ja rakuunan pukuun puettuina pakotettiin meidät ottamaan osaa sotaharjoituksiin. Kun sitä oli kestänyt muutamia kuukausia, täytyi meidän muun sotaväen mukana seurata Suomeen ja taistella omia maanmiehiämme vastaan.
Serkun pitää kaikella muotoa kertoa enemmän pikku prinssi Kustaasta; se oli sukkelapäinen lapsi, ehkä vähän hemmoiteltu, mutta siihen oli hänen äitinsä syynä. Kuningatar Loviisa ei juuri päästänyt ketään nenällensä. Niin kyllä, sanoi välskäri. Ja kuitenkin on hän tänne Suomeen jättänyt itsestään mitä lempeimmän muiston: pienen hiljaisen Loviisan kaupungin.
Vallankumoukselliset suuntasivat siis nyt kaikki voimansa paitsi laivaston käännyttämiseen, joka oli heidän toimenaan tähänkin asti ollut, myöskin Suomeen sijoitetun venäläisen maaväen ja erittäinkin Viaporin varusväen kiihottamiseksi kapinaan. Vasililta tuli kapteenille kirje, joka hehkui innostusta ja toivoa. Vastaa sinä suomalaisistasi.
Suomeen saapuu se Toukokuun alkupuolella, mutta muuttaa jo Elokuun lopulla ja Syyskuun alussa takaisin etelään, Välimeren tienoille. Käki vaihtaa pari kertaa väriänsä. Poikaset eivät ole vanhempien käkien näköisiä eivätkä aina toistensakaan näköisiä. Kaksivuotiset naaraskäet ovat milloin punasenruskeita, milloin harmaita.
*Gustaf Silfversvan*, syntynyt 1819 Ruotsissa, tuli aliluutnantiksi Västmanlandin rykmenttiin, muutti Suomeen 1841, kuoli 1888. Oli naimisissa enonsa lesken *Charlotta Fredrika Olivercreutzin* kanssa, joka oli syntynyt 1851 ja kuoli 1896. Tilan omisti ennen Silfversvanin eno, esittelijäsihteeri Gadelli, mutta talo oli joutunut kokonaan viljelysrappioon ja sen rakennukset olivat ränsistyneet.
Iloitsemme vuosisatojen voitollisesta vierinnästä. Iloitsemme, että Karjalan kansa, monet myrskyt kestettyään, kovat koiteltuaan, virkeänä, reippaana ja elinvoimaisena on liittynyt kuin revitty jäsen jälleen samaksi lihaksi ja vereksi muuhun Suomeen. Tässä jäsenessä tuntuu vielä arpia ja ruhjevammoja, mutta raittiin kansallisruumiin yhteydessä ne paranevat.
Ja silloin, kunnialla tehden sijaa, He sulle osoittavat runoilijaa, Mi rakkaaks teki Sullenkin tään maan, Työs sille kehottain Sua uhraamaan. Niin, työ ja rakkaus: siinä näet taian, Mi Suomeen loihti kevään kulta=aian. Ja työ ja rakkaus tunnussanas Ne Sunkin olkoon taisto=urallas.
Vuoden 1158 paikoilla läksi kuningas Eerikki Pyhä ristiretkelle tänne Suomeen, jossa esi-isämme vielä olivat pakanoita. Tälle ristiretkelle saattoi Eerikin hänen kristillinen intonsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät