Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Suomen ruotsinkielinen sivistyneistö on suomalaista ja suomalaisena se on pysyväkin, ellei kansallissiveellisistä velvoitussyistä, niin jo pelkästään yksilöllis-itsekkäistä etusyistäkin.
Suomalaisena talonpoikana hän ottaa asian paljon käytännöllisemmin kuin sen sivistyneet ajajat tuolla pääkaupungissa ja yliopisto-piireissä, pyyhkii siitä pois paljon kansallista romantiikkaa ja jättää jäljelle pääasiallisesti vain sen, mitä hän kaipaa, mitä hän tarvitsee ja mistä hän tuntee olevan todellista hyötyä hänen omalle lähimmälle ympäristölleen. »Ei ollut kansassa mitään kansallishenkeä», valittaa hän entisistä ajoista.
Jälkimaailma, joka puolueettomasti voipi kirjaa arvostella, huomaa helposti tämän väitteen vääräksi juuri sillä perustuksella, että kirjassa kuvataan sotaa tuolla omintakeisella tavalla, josta ylempänä on mainittu. Näissä kahdessa teoksessa Fredrika Runeberg esiintyy ensimmäisenä suomalaisena, joka puhuu naisen puolesta, esittää hänen kärsimyksiään, toiveitaan.
Kertoessaan näitä miljoonamies oli alkanut käyttää omaa äidinkieltään. Hän piteli minua takinnapista kiinni ja lausui ilonsa siitä, että suomalaisena ymmärsin norjankieltä. Hänellä itsellään oli serkkuja Suomessa. »Jobbaavat tukkiasioilla ja kultalöytöjen valtauksilla Suomen Lapissa. Loistavia prospekteja!
Niin piiritti totuus rehellisen pormestarin eikä luetellut hän enää siitä päivin sukujohtojaan. Jumalan ja ihmisten edessä vaelsi hän nyt suomalaisena. Kartanot Kultapohjassa kunnioittavat hänen muistoansa. Kotoisin Turusta? ja nyt asutte Viipurissa ja palvelette pesijänä? Niin, herraseni, tapahtuuhan semmoista. Tulin sieltä assessori R:n perheessä Lappeenrantaan.
Minä olin jotenkin kauvan suostumaton, mutta minun täytyi vähitellen oppia myöntyväisemmäksi. Ruhtinas toimitti myös, että minä sain oppia, ja rupesi pian käyttämään minua toimiin, jossa minä suomalaisena taisin olla hänelle suuremmaksi hyödyksi kuin ulkomaalainen, mutta jossa minä myöskin taisin rakasta syntymämaatani paraiten hyödyttää.
Näetkös, sitä minä tahdon yleensä katsoen, mutta mitä minuun itseeni tulee, tahdon minä vielä yhden asian, ja sitä tahdot sinäkin, Hanna, sanoi hän tyttärelleen, joka nyt tuli sisään käsitöineen. Minä tahdon saada poikani kotiin. Minä tahdon, että hän oppii tuntemaan, mitä velvollisuuksia hänellä suomalaisena aatelismiehenä on.
V. 1869, jolloin äiti kuoli ja isä sairastui, jätti hän kuitenkin kaikki kunnalliset toimet, ryhtyäksensä talon hoitamiseen. Räikkönen oli kunnos edustaja Inkerin suomalaisesta kansasta. Suomalaisena, kansan miehenä järkähtämättä pysyen, hän samalla horjumattomalla rehellisyydellään ja lainkuuliaisuudellaan oli voittanut hallitsevainkin täyden luottamuksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät