Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Rikas voi Englanti olla, ylpeä vapaista laitoksistaan ja alusmaittensa laajuudesta, valtias merellä ja mikä hyvänsä, mutta iloinen se ei saata olla tämä ikuisten sumujen, alituisten sateiden ja ainaisen savun maa. Helvettikin on hauskempi, sillä eihän siellä toki aina sada. Jo kauas merelle ulottuvat Englantia verhoavat sumu- ja savupilvet.
Hänen mieleensä muistui tuo hirmuinen yö, jäänsärkyminen, sumu ja erittäinkin tuo vaillinainen kallellaan oleva kuu, joka ennen aamun sarastusta nousi ja valaisi jotakin mustaa ja kauheaa. Nämät kaksi mustaa silmää, jotka katsoivat sekä häneen että hänen ohitsensa, muistuttivat hänelle juuri tuota mustaa ja kauheata. »Hän on tuntenut minut», ajatteli Nehljudof.
Aurinko nousi Restrupin metsän takaa näkyviin, sumu kohosi alavilta sammalsoilta, kiuru nousi yksinään ylös ilmaan, liirutteli pari kertaa ja vaikeni kohta taas; ainoasti suokuikan surullinen hujellus häiritsi yleistä hiljaisuutta. Jussi seisahtui äkisti ja huudahti.
Taivas oli kajakka, ja nurmi pihamaalla tuntui kankealta jalkaan. Isäntä koetteli sitä kädellään, mutta ei puhunut mitään. He seisoivat solalla, johon näkyi tyynet, pilvetöntä taivasta kuvastavat järvet. Ei lehtikään enää liikahtanut. Ei taida nousta sumu tänäkään yönä. Tuleekohan halla? Jos ei nouse sumu, niin vaarassa saattaa olla alemmilla mailla. Suojeleeko sumu hallalta? kysyi Antero.
Kun tulevaiset aikeemme olivat selvillä, aloitimme taas astuntamme, liikkuen suurimmalla varovaisuudella eteenpäin, sillä sumu alkoi vähittäin hälvetä auringon voimallisten säteiden läpäisemänä ja levitteli seutu seudulta silmäimme eteen sen ihanan, vaikka nähtävästi asumattoman maakunnan, joka meitä kaikkialla ympäröitsi.
Hänen täytyi yö-nuttunsa hialla hivuttaa pois härmä, ennenkuin hän näki mitään; eikä hän sittenkään nähnyt, kuin varsin vähän. Hän havaitsi vaan, että vielä oli kova sumu ja tavattoman kylmä. Ei myöskään kuulunut mitään edestakaisin juoksevien melua, jota varmaan olisi kuulunut, jos yö olisi äkkiä katkaissut kirkkaan päivän ja valloittanut mailman.
Hän vaipui puolinukuksiin, ja nyt näytti hänestä kuin olisi hän kirkossa ollut ja koko seurakunta laulanut samoja sanoja, jotka kuuluivat kuin riemuitseva jouluvirsi, kynttiläin messinkikruunuissa ja penkeillä rauhattomasti liekutellen tuulen viimassa, ja laulajain henki näytti kuin sumu nousevan kylmässä kirkossa, jonka ulkopuolella äksyjen hevosten kuultiin hirnuvan, kun ovet avattiin.
Ilma oli kaunis niinkuin eilenkin, vaan ehtoopäivällä nousi sakea sumu Orhanien laaksosta, niin ett'emme voineet eteemme nähdä kahta syltä edemmäksi. Joulukuun 15 päivän aamulla saimme muuton ja käskyn tulla alas Vratscheschin kylään; vaan eihän siitä juuri suurtakaan iloa ollut.
Monet kerrat eksyimme ja monet kerrat ympäröi meidät niin sankka sumu, että täytyi jäädä odottamaan sen hälvenemistä. Nuotion virittäminen ei tullut kysymykseenkään. Ravintonamme oli ainoastaan drammachia sekä vähän suolattua lihaa, jota olimme ottaneet mukaamme »häkistä». Juomaan nähden taas tietää taivas, ettei meiltä vettä puuttunut.
Ma käännyin Mestariini, tiedon mereen, ja kysyin: »Mitä tuo on? Miksi vastaa tuo liekki kaukaa? Ken ne iski ilmi?» Hän mulle: »Tuoltapuolen aallon tumman jo nähdä voit sa, mikä vartoo täällä, jos sumu suon ei sulta kätke sitä.» Ei jousenjänne nuolta ammu, joka niin vinhaan kiitäis halki ilman koskaan, kuin täällä näin ma purren puikovaksi
Päivän Sana
Muut Etsivät