United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vaan lähemmin jos katson, mikä sille sisäisen arvon suo ja merkityksen, niin näen kohta, ett' on teiltä vain se. Jos kyllyydestään lahjan armahan minulle soikin luonto, runonlahjan, niin sentään onni oikkupää mun työnsi tylyllä ankaruudell' aina luotaan; ja milloin pojan katseen hurmasi maailman kukkurainen ihanuus, taas kohta nuoren mielen sumensi ansaitsematon hätä armaan kodin.

Ilmeisesti oli hän huomannut murhamiehet ja meni nyt vapaaherraa varottamaan. Metsästäjän sekavat aivot sumensi raivo tykkänään, kun hän näki varman saaliin livahtavan käsistään. »Mene takaisin, haaskahuusi hän. Regina kyyristäysi ja hiipi edelleen, tarttuen porraskaiteeseen. »Takaisin taikka ammun

"Ei, Bengt, ei niin!" huudahti Ester ja hänestä tuntui, kuin olisivat nyt kaikki ajatukset selvinneet kaaoksesta, joka äsken sumensi hänen sieluaan, ja puhjenneet esiin äkillisen innostuksen voimalla ja hehkulla, "päinvastoin Hän on viisas ja rakastava Jumala, joka rakkaudessaan ja viisaudessaan liittää ihmiset toisiinsa ja antaa toisen kohtalon kehittyä toisen kohtalosta.

Hänen pyöreät kasvonsa hehkuivat valkean loistosta tulipunaisina, ja tuo puna, vaikk'ei ruusun kaltaista, soveltui kauniisti hänen ahvettuneisiin kasvoihinsa, mutta tytön silmät eivät nyt, kuten tavallisesti, kirkkaina loistaneet, niitä sumensi viljavat kyyneleet, jotka virtana vierivät hänen poskillensa; tyttö rukka koetti tavan takaa pyyhkiellä silmiänsä vyöliinallaan, mutta eipä vain kyynel-tulva tauonnut.

Päivän paisteessa kiilsivät kevätmetsän pihkaiset lehdet, kiilsivät päivin, illoin ja aamuin; vaan suru sumensi päivillä Reetan silmät, itku ne kiilloitti illoin, väsymys aamuin ummisti. Lohdutteli häntä tytär, viihdytteli vävy, vaan miestään yhä kaipaili sureva Reetta. Uutisen rintaan oli ehtinyt maamies ja viljoihin alkoi koskea sirppi.

Toini ei voinut jatkaa lukuaan pitkään aikaan. Kyynelvirta toisensa jälkeen sumensi katseen. Totisesti tässä huusi ihmisveri, huusi taivasta kohden. Heikko kajastus idässä ilmoitti jo aamunkoittoa, kun Toini uudelleen tarttui paperikääröön, jatkaakseen lukuaan. Hän säpsähti nähdessään päivämäärän. Se oli sama, jolloin hän kuten luuli teki herra Häggin tuttavuutta.