Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Luultava oli että he aikoivat hyökätä saarelle yön-aikaan, varsinkin kun he tiesivät että varjeluväki siellä ei siinä tilaisuudessa sattunut olemaan kovinkaan monimiehinen. Saarelaiset eivät, sen oli Stanley saanut tietää, suinkaan olleet yksinkertaisia, vaan nerokkaita ja urhoollisia. Mitä oli sittenkin tehtävä tässä tapauksessa?
Retkikunta läksi taas liikkeelle ja kuljettuaan kaksi päivää soiden kautta ja vuorien yli, saapui se taas viljelysmaille. Vesakon rinteesen tehtiin vankka leiri. Seuraavana aamuna huomasi Stanley, että leirin ulkopuolella kokoontuneet maan-asukkaat näyttivät erinomaisen tyytymättömiltä, ja se ei ennustanut hyvää.
Vihdoin saapui kanootti paikalle ja asettui Stanleyn veneen viereen. Mabruki tarttui kohta kiinni siihen aivan tuumaamatta. Stanley jakoi heille helmi-nauhat. "Kas tuossa! tuossa on sinulle ja tässä sinulle", sanoi hän ja jakoi helmet perässä olevan naisen ja hänen toverinsa välillä.
Stanley koetti kaikkia keinoja saadaksensa heitä pysähtymään, mutta kun tämä näytti mahdottomalta, päätti hän mukaantua pakkoon ja kääntyä takaisin, sillä Sambuzi oli taipumaton.
He sitoivat silloin Lukongeen nuoret sukulaiset ja olisivat epäilemättä tappaneet heidät, ellei Stanley olisi ryhtynyt varokeinoihin. Saatuansa viittauksen hyökkäsi viisikymmentä wangwanaa esiin ja tähtäämällä pyssyillään vimmastuneesen joukkoon ajoivat sen pois Kagehyin kylästä. Kun tyytymättömät olivat karkoitetut, alkoi Stanley keskustella jälelle jääneiden kanssa.
Hän oli kuollut juuri ollessaan pääsemäisillään siihen salaperäiseen seutuun, jota hänen oli aikomus tutkia. Stanley oli yksi niistä, jotka, sittekun Livingstonen ruumis oli tuotu Englantiin, kantoivat häntä hautaan.
Sittenkun Stanley oli varustainnut lahjoilla, kauniilla pitkävillaisilla kankailla, huovilla, tulipunaisilla ja juovikkailla kankailla, sekä erinomaisen hyvillä lasihelmillä ja muilla tavaroilla noin 4,800 markan arvosta, lähti hän matkalle Mfossiin, Lukongeh'n pääkaupunkiin, joka on Ukereween pohjoispuolella.
Juuri kun keihästä oltiin heittämäisillään ja toinen maan-asukas tähtäsi omallaan, laukasi Stanley pyssynsä ja luoti lävisti molemmat villit. Joutsimiehet seisahtuivat ja jännittivät joutsiaan. Stanley laittoi parven järeitä haulia ihmisjoukkoon, jossa se vaikutti mitä kauheimman säikähdyksen. Maan-asukkaat vetäytyivät takaisin rannalta, jossa vene juuri hiljan oli ollut.
Jos vaan Stanley täyttäisi nämä ehdot, lupasivat he puolestaan täyttää velvollisuutensa, kunnioittaa ja totella hänen käskyjään, olla tottelevaisia ja hädän hetkenä olla hänelle apuna sanalla sanoen, he lupasivat käyttäytyä hyvien ja siivojen lasten tavoin, ja, sanoivat he, "siunatkoon Jumala yrityksemme".
Ne kaksitoista opasta, jotka Stanley oli ottanut palvelukseensa ja jotka tänään olivat koristaneet itsensä pitkillä, liehuvilla, karmosiinipunaisilla vaatteilla, pyysivät messinkilanka-kääryjä kannettavikseen, ja koska he olivat toisena etujoukkona ja muutenkin voimakasta ja rivakkaa nuorta väkeä, varustettiin he vielä kivääreilläkin ynnä niihin kuuluvilla tarpeilla.
Päivän Sana
Muut Etsivät