Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Kun Stanley muutamia päiviä marssittuaan tuli lähteille, oli näiden luona joukko sairaita eri paikkakunnista, sillä, kuten oli luultavaa, ne ovat joka paikassa Karagweessa ja ympärillä olevilla seuduilla suuressa maineessa terveellisyydestään. Maan-asukkaat kehuivat näiden lähteiden vettä suuresti. Ihotautia vastaan se tai ehkä pikemmin tarkempi puhtaanapito on näyttänyt hyvin tehokkaalta.
Meidän täytyy pelastaa heidät. Tänä yönä tahi ei koskaan! huusi Stanley. Enennetyllä voimalla lensi venhe eteenpäin.
Kun Stanley seuraavana päivänä saapui Ripon-putousten luo, tuli vieläkin kaksi sanansaattajaa ihan hengästyksissään tuoden keisarillisesta leiristä uudistaen tervetuliaiset ja näyttäen hänelle vastapäisellä rannalla Mtesan ja hänen päällikkönsä, jotka olivat kauniita katsella valkoisissa puvuissaan ja punaisissa lakeissaan.
Itse istui Stanley telttakatoksen alla perässä, ainoastaan vaivoin erottaen heidän haamujaan tahi katsellen pensaiden säännöttömyyksiä, sill'aikaa kun silloin tällöin salama nopeasti vilahti synkeällä taivaalla ja näytti kaukaisten saarien suurta mustaa ryhmää sateen sillä välin roiskuessa alas vähentymättömällä kiivaudella.
Kuljettua eräästä salmesta, joka muutamin paikoin oli ainoastaan kuusi jalkaa leveä ja niin täynnä ruohoa ja vesikasvia, että melkein oli mahdoton päästä sen läpi, voitiin mennä eteenpäin sauvomalla kanootteja. Vihdoin saavuttiin Mfossiin. Stanley ja hänen miehensä pääsivät katon suojaan ja saivat härän ia banaaneja syötäväksi sekä maitoa juotavaksi.
He soutivat hiljaa sinnepäin ja keksivät kahdeksan suurta kanoottia, jotka rottingista tehdyllä lyhyellä köydellä olivat sidotut syvälle saveen hakattuun paaluun. Uledi, Hamadi ja Stanley olivat pian katkaisseet köyden, jonka jälkeen he antoivat joka venheelle survauksen, niin että ne toisensa perästä kulkivat kauas virtaan. He odottivat hetkisen ja seurasivat sitten niitä veneellä.
Yhdessä Stanleyn kanssa kulki hän venheillä pitkältä Tanganjika-järven pohjoista ja läntistä rantaa pitkin etsien jotakin tästä järvestä muihin vesiin johdattavaa virtaa. Sellaista virtaa he eivät kuitenkaan löytäneet. Päinvastoin tulivat Livingstone ja Stanley huomaamaan, että Tanganjikasta ei lähtenyt pohjoiseenpäin mitään virtaa, vaan että siihen laski Rusisi.
Toisen kerran sukelsi rohkea majoitusmestari esiin aalloista, väsyneenä ja uupuneena vaan Frank Pocockia ei enää näkynyt. Stanley oli kulkenut kappaleen matkaa pitkin virran rantaa ja istautunut eräälle lähellä leiriä olevalle kalliolle odottamaan Uledin tuloa. Hän näki pitkän mustan esineen lentävän edestakaisin kosken pyörteissä.
Sitte lähti hän 26 päivänä paluumatkalle venheineen, seitsemäntoista kanuutin ja 106 miehen kanssa. Neljän päivän kuluttua saapui Stanley Kagehyihin, vaan koska matka oli ollut erinomaisen vaivaloinen, saapui ainoastaan neljätoista kanoottia lahteen. Pari viikkoa myöhemmin saapui kaksi kaivatuista kanooteista, joita tuuli oli ajellut. Kolmannen miehistö oli karannut ottaen pyssyt mukaansa.
Kolmen viikon päästä heillä oli Sansibarin palmuja kasvava saari näkyvissä ja iltapuoleen samana päivänä he laskivat suoraan satamaan. Kun Stanley katseli wangwanoita ja huomasi sen ilon, mikä nyt täytti kaikki, hän tunsi olevansa enemmän kuin tyytyväinen siihen että oli uhrannut useampia kuukausia saattaakseen heitä kotiin.
Päivän Sana
Muut Etsivät