United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Ei, ei! Kuuletteko mummo: "Ja jos tulet mulle morsioksi, Niin onnesi löydät; sa kultaa Saat vaatteiks', helmiä ruunuksi, Sua joutsenet valkeat soutaa.

Mutta hän ei voinut mitään puhua, ainoastaan viittasi kädellään olkansa yli vastakkaiselle rannalle. Sinne hän tahtoi metsiin, pois, kauas pois! Hän alkoi soutaa niin, että vesi kohisi kokan edessä. Siinä soutaessaan ja tempoessaan hän näki tytön seisovan yhä rannalla ja rukoilevan yhteenpuristetuin käsin.

Näät meri vain on miehillen, isoille, voimakkaille, On hauska heidän taistella ja soutaa muille maille; Jo salmen suusta avautuu ulappa aava tuolla Siis pysy aina, lapseni, salmen tällä puolla!

Kuta tottuneempi mies melassa, sitä sievemmin pyörähti venekin Pyörteelle, vaan äkkinäisen käsissä sorti sitä virta kauas alas tahi joutui se virran jamaan, josta oli vaikea soutaa kiskoa pyörrevedelle.

Tältä kannalta katsoen minä uskon näkeväni teillä tuolla järven rannalla sievän maalatun talon valkeine nurkkineen ja akkunanpuitteineen, akkunain edessä järven ja päivänpuolella sievän puutarhan aistikkaasti istutettuine puineen ja pensaineen. Minunkin on niin hauska soutaa venheeni rantaan siihen talon venheitten lähelle ja tulla taloon lohikeitolle.

Sillä kirjallisesta työstä herettyään hän käy katsomassa puutarhassa kukkiaan, mehiläisiään ja puitaan, kastelee kukkia ja ryhtyy maatöihin kuin tavallinen, vaatimattomasti puettu mökkiläinen. Lomahetkinä hän harjoittaa mieliurheilujaan, sillä hän on karaistunut, voimakas miesten mies. Hän ajaa automobiililla, soutaa kanootilla, ui, kalastaa, tekee kävelyretkiä ja talvella luistelee.

Kasvot harmaat ja surkastuneet, hiukset pörrössä, parta ajamattomana enpä ollut Volmaria vielä tuommoisena nähnyt ennen. Muoto harmaa ja mieli hapan, luulemma? sanoi Emmi. Kun on täytynyt soutaa voimainsa takaa, mutisi hänen miehensä. Volmar tervehti kuivasti Ottoa ja aikoi mennä sivu. Mutta minä juoksin jäljestä ja tartuin hänen käsivarteensa. Sinuapa vasta mörökölli! "Uusi Kuvalehti" 1891.

Vaimon lähetin tuomaan saappaat, istuin veneesen ja annoin soutaa kaikkein laivain ohitse jokea myöden, jossa oli aivan tyyni. Mutta kun olimme päässeet linnan ohitse, oli niin ankara myötä-tuuli, ett'en kahden tunnin kuluessa voinut purjeita käyttää. Täll'aikaa olivat venäläiset etsineet minua koko kaupungissa. Syyskuun 20 p. tulin Vänöhön ja sitte väkeni luo, jotka oleskelivat Holmaskär'issä.

Ja jos tulet mulle morsioksi, Tääll' onnesi löydät; kultaa Saat vaatteiks, helmiä ruunuksi, Sua joutsenet valkeat soutaa.

Mutta viimein huokasi syvään ja sanoi: "Kaisa parka... Miten todellakin on hänen laitansa." "Jumala yksin tietää hänen kohtalonsa. Me tiedämme vaan sen, että nykyään hänen laitansa ei ole hyvin", kuului Mallan nureksiva ääni hänen hiljalleen soutaa lurkkiessaan ja alakuloisena katsoessaan jalkoihinsa. "Mutta mitä osaisimme tehdä hänen auttamisekseen?"