United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei, mutta antakaa nyt minäkin soudan. Elli ei vastustellut, ja he vaihtoivat paikkoja siirtyen toistensa ohitse kapeassa venheessä.
Olen nyt tullut paljon voimakkaammaksi kuin viime kesänä, kun soudin yhdellä airolla. Ja ensi kesänä sinä soudat kolmella! laski Paul leikkiään. Minä soudan kokkatuhdolla, sinä alahangoilla ja ma bonne pitää perää. Se käy kuin espanjalainen katrilli. Tuumasta toimeen.
Soudan ja soudan, sauvon ja sauvon. Päivä kallistuu iltaan, hyttyset hurisee, lohi silloin tällöin loiskahtaa ilmaan.
Pitäähän tehdä pikku muijalleen mieliksi.» »Hyi, et saa sanoa »muija». Se on niin rumaa.» »Kuinka sitten? Pikku ruusun-nuppuni, niinkö?» »Istu sinä perään, minä soudan.» »Mitä varten? Ethän sinä jaksa kumminkaan.» »Taikka emme souda ollenkaan. Jos sinä vaan hiljaa melot tuonne salmen suuhun.» Alma puhui kuiskaamalla. Yön rauha ja luonnon ihanuus valtasivat hänen mielensä.
Ja hehkuvin silmin hyppeli Elli taapäin ylioppilaan edellä. Sitten hän juoksi ottamaan aitovarrelta heinikosta airoja. Tulkaa te ottamaan mela! Tekö siis soudatte ja minä pidän perää! Niin, minä soudan, ja pitäkää te perää! Vaikka puhuttiin näin aivan tavallisia asioita, oli niissä kuitenkin jotain salaperäistä ja kummallista. Ikäänkuin olisi jotain tarkoitettu, vaikka ei sanottu.
"Sen voi helposti tehdä, ja minä olen iloissani, että tämä ajatus juohtui mieleeni, kun katsoin kotia päin," vastasi Vilho. "Kuule, kun sinä olet noussut Delphiini'in, soudan minä kotiin, ja kerron äidille kaikki. Jos nyt äiti antaa suostumuksensa matkaasi, kuten lujasti luulen, niin minä otan suuren, valkoisen vaatteen, sidon sen kiinni airoon, ja kiipeen ylös huoneen katolle.
"Ei! hyvän miehen kiitos on rahaa parempi. Kyllä piakkoin toinen toisemme tapaamme." "Ehkä kartanossa käytyäni saisin seurata takaisin?" "Ei! minä soudan vaan tuolla olevan niemen ympäri. Olen pitäjästä kotoisin. Koska herra takaisin palaa, niin tulkaat luokseni; asun vähässä Koivistossa ja nimeni on Juha P. Viipykäät minulla hakemusaika, niin saamme nähdä mitä talon-pojat saavat toimeen."
Carl, virkkoi nainen teeskennellen levollisuutta, hoida sinä vain yhtä airoa ... minä soudan toisella ... ponnistakaamme vielä puolen tuntia ... sitten olemme turvassa... Jos vaivumme epätoivoon, olemme hukassa! Niin, niin!... Hukassa, hukassa! Ainoastaan pelkurille käy hullusti! huudahti nainen päättävän rohkeasti, mikä ratkaisun hetkenä yleensä on ominaista hänen sukupuolelleen.
Pääsenkö minäkin järvelle? kysyi Aliina kynnyksen yli. Ka, johan se on Aliina tullut marjasta, sanoi Auvinen iloisesti, kääntäen päätänsä. Mihinkä toiset lapset jäivät? Ne jäivät äidin luokse. Vaan jos äidin on liikuttava askareillaan, niin olisit sinä lasten luona. Minä kysyin äidiltä ja lupasi. No kyllähän sinä, vaan tulee niin paljon verkkoja, ettei oikein sovikaan. Minä soudan toverina.
Sitten tarttuivat he molemmat kokkaan kiinni ja ponnistivat pienet ruskeat jalkansa kuperiksi hiekkaan. Jospa minä autan. Kyllä me itsekin, läähättivät he yhteen ääneen ja saivatkin samassa venheen veteen helposti pyörivältä telalta. Menkää teistä toinen perään, niin minä soudan. Mutta sitä he eivät sallineet. Minun piti mennä perään, ja he istuivat molemmat vierekkäin kokkatuhdolle.