Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Kymmenen päivän perästä tulivatkin hänen aluksensa maaliskuun 3 p:nä 1541 "suurelle vedelle". Se oli Maranon-joki, jonka muuan espanjalainen samanniminen sotamies kuusi vuotta sitä ennen harharetkillään Panamasta Peruun oli nähnyt sen yläjuoksussa ja antanut sille nimensä. Orellana nyt saavutti joen noin 200 suom. penikulmaa sen lähteistä ja 400 sen suusta.
SOTAMIES.
Ja muuttuen yhä iloisemmaksi niinkuin sotamies, joka tietää tappelun jo lähenevän loppuansa, hän jatkoi: "Ohhoh! saavatpa ne nyt oikein aika lailla ahmata, nuo iloiset veikkoset, nuo vapaiden ateriain suruttomat etsijät, nuo François Villon'in uskolliset juoksupojat.
"Sotamies, joka nyt juuri tulen sodasta enkä ole muuta saalista tuonut kuin kunniaa ja haavoja." "Sotamies hm jalkaväkeen kuuluva, takista päättäen. Minä olen kuullut sinulla olevan kauniin Arabialaisen oriin. Minä arvaan että olet senkin tuonut sodasta noiden monien haavain ja arpien kanssa." "Minulla on, teidän ylhäisyytenne luvalla, siitä oriista jotain kummallista kerrottavana.
Tulkaa iltasilla kaupunkiin, ja kysykää kenraali Armfeltia, niin saamme tarkemmin puhella asiasta.» Hän viittasi ystävällisesti jäähyväisiksi ja kysyi läsnä seisovalta sotamieheltä: »Missä on sanantuoja, joka toi kirjeen laivastosta?» Sotamies näytti tomuista miestä, joka seisoi odotellen hänen ylhäisyytensä puheille pääsyä.
Herttua itse puolestaan peuhaili etumaisessa rivissä huutaen, hakaten ja sivallellen kuin tavallinen sotamies. Ludvig sitä vastoin käyttäytyi niinkuin hätäilemättömän, tasamielisen, järkevän johtajan sopii, välttämättä vaaraa, mutta hakemattakaan sitä, ja osoittaen niin suurta neuvokkaisuutta sekä taitoa, että burgundilaiset mielellään tottelivat hänen käskyjänsä.
1:N SOTAMIES. Tuolta kiirittivät olvitynnöriä muutama toisen komppanin miehistä. »Antakaat se tynnöri meille», sanoit meidän miehet, »emme anna», vastasit toiset, »jassoo, te ette anna», sanoit taas meidän miehet, ja sitten nousi tuima tappelus ja käskähmä... PATRIK. Kuinka kävi tynnörin kanssa? 1:N SOTAMIES. Meidän miehet otit sen heiltä ja kannoit sen tuonne tupaan.
Nämät sanat nostivat kovan painon hellän äidin sydämestä ja hän hengitti keveämmin. Mutta vanha Konrad, joka sielusta ja sydämestä oli ollut sotamies, pudisti suuttuneena harmaata päätään, pisti piippuunsa ja katosi ulos ovesta sanaa sanomatta.
BARTHOLO. Mitä vihdoin tahdotte? mitä pyydätte? Kuinka, hän kiihtyy! Mitä minä tahdon? Ettekö näe sitä? Neljästoista kohtaus. Herra sotamies, älkää vimmastuko, armoa! KREIVI. Te olette oikeassa; hän puhuu järjettömästi, hän; mutta me olemme järjellisiä, me! Minä kohtelias ja te kaunis ... siinä kyllin. Oikeastaan minä tahdon tässä talossa tavata ainoastaan teitä.
Ei hän koskaan lausunut heistä sanaakaan... Aivan oikein, kerran hän sentään sanoi, että kruununprinssi on ollut vain tavallinen sotamies. Vai niin ... ja se häntä ei luonnollisestikaan miellyttänyt? Hän sanoi, ettei koskaan ennen ollut kukaan tavallinen, halpa sotamies ollut kuninkaana Ruotsissa. Hm, hm... No, oliko hänellä täällä käydessään milloinkaan ystäviä mukanaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät