Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Kaikukoon riemu, kuningas voittaa! Ah, kuinka taistelu himartaa! Rohkealla mielellä astukaa eteen Hengen voimassa, sota-aseet käteen. Lyödään nyt voimalla vihamiehet pakoon, Ajetaan vilkkaasti kaikki vaan lakoon! Herra auttaa meitä, Herra auttaa meitä. Herätkäät ylös, te isänmaan lapset, Pukekaa yllenne sota-aseet! Kuulkaa, nouskaa! Kuulkaa, nouskaa!
Ristolle oli jaettu muutamia kymmeniä miehiä hänen komennettavaksensa. Sota-aseet olivat hyvin alkuperäiset: vakinaisilla sotamiehillä oli vanhat kehnomaiset kiväärit ja vapaaehtoisilla kehnot pyssyt ja keihäät. Vakinaisella väellä tosin oli muutamia kanuunia, mutta suuret kanuunat tiettömissä metsäisissä erämaissa olivat verraten vähästä arvosta.
Vihamiesten joukko päällemme karkaa, Kelvoton sodasta pakenee arka, Jättää aseens', saaliins', henkens', Vihamies voittaa, viepi tiehens'. Surkea suruttomuus, surkea suruttomuus! Herätkää ylös, te isänmaan lapset, Pukekaa yllenne sota-aseet! Kuulkaa, nouskaa! Kuulkaa nouskaa! Sotatorvi pauhaa ja soi, sotatorvi pauhaa ja soi! Aika on tullut, päivä nyt koittaa, Voiton päivä jo kimaltaa.
Ylpi-hymy suullaan Tuomas virkkoi: "Vanhoillen ei sota-aseet sovi, Niinkuin nuorten sydämmiin ei pelko; Isä, nosta pyssy naulaan jälleen, Salli mun ja veljesteni koittaa!"
Nyt metsän rinteessä harvenevat rivit, loppu joutuu käteen, viimeiset tulevat esiin Jaakko ei ole heidän joukossaan! Kuni tikarinpisto viilsi ääretön tuska Annan sydämen läpi silloin nousee kaukaa uusi kohina. Jälleen välkkyvät sota-aseet, ja uusi toivo nousee Annan sydämessä vankkurit vankkurien perään, monta sataa, läheneepi.
Viimein kuitenkin rykäsi ja hieman vapisten sanoi: "En minä rupea miksikään ilmiantajaksi... Vielä vetäisitte oikeuteen todistajaksi." "Todistajaksi... No ettehän nyt minua ymmärrä vähääkään... Johan sanoin, että tulen taistelemaan vanhurskauden sota-aseilla ja vanhurskauden sota-aseet ovat rauhan sana, rauhan ja sovinnon anteeksi antava sana.
Siinä ei enään ollut tavallinen taistelu, vaan mitä hirvein sekasorto, oikea pyörre, hevosia ja ihmisiä, jotka huutaen, kiljuen, melskaten ryntäsivät vastakkain ja raatelivat toisiansa, niin että miekat ja sota-aseet vaan välähtelivät ja iskivät tulta. Keskellä tätä myrskyä, näitä ihmis-aaltoja horjui Burgundin suuri lippu. Renato herttua tahtoi sen anastaa.
Oikea Englantilainen koko sydämmeltään; ja samana päivänä, jona hän tuli Lyon'iin, Calabria'n herttua, hänen veljensä poika saapui Lausanne'en, Burgundilaisen leiriin." "Milano'n herttua?..." "Hän lähettää hänelle uusia kondottieereja." "Savoija'n herttuatar, sisarenne?..." "Hän niille hankkii sota-aseet; ja hän varustaa itse Burgundilaisenkin uudestaan sotaan."
Mitä se oli, joka pysähdytti Annan hengen ja ajoi punan hänen poskillensa? Sotamiehet! Niin kauas kuin hänen terävä silmänsä kannatti, ei eroittanut hän muuta kuin sotamiehiä! Rykmentti rykmentin perään marssi kaupunkia kohden, osa Venäjän väkeä, joka vieraalta maalta palasi kotia. Kirkkaat sota-aseet välkkyivät päivänpaisteessa ja iloinen puhe ja melu tunkeutui hänen korvaansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät