United States or Uruguay ? Vote for the TOP Country of the Week !


Iltapuolella tulivat meille Persian kuninkaan lähettiläät, komeat, timanteilla koristetut miehet, joidenka hiukset olivat palmikoissa, parta kierelmissä, kasvot punaiseksi ja kulmakarvat mustaksi maalatut, sekä sormet täynnä sormuksia, niinkuin morsianten tapa on. He pyysivät, että heidät vietäisiin keisarin luo Caroa tarkoitan, ettet luulisi Carinoa.

Sitäpä ei näin joukossa sanota, vastasi Laara teeskennellen. He siirtyivät yhä eteenpäin, kumpikin ajatellen omia ajatuksiaan. Tavaralauhkojen edustalla tungeskeli ostajia, kultasepän myymälän edessä seisoi vain joku nuori mies tarkastellen sormuksia. Ketkähän onnelliset tuolta saanevat sormeensa, virkkoi Laara kaipaavalla äänellä.

Tuo Jumala toinen miesi, Toinen miesi ja parempi, Jok' ei virsi viinan kanssa, Ei tuiski tupakan kanssa, Huiski ei humala päässä, Piippu suussa ei pitele; Jok' ei heitä heinäteille, Eikä saattele salolle, Jokiteille juohattele, Kylmätä kylävälille; Riko ei rintaristiäni, Katko kaulaketjujani, Korvakolttuja murota, Sorra kullan sormuksia. Ei naitu naintavuonua.

Veltostuneet ylimykset käyttivät keveitä taikka raskaita sormuksia sen mukaan kuin ilmat talvisin ja kesäisin vaihtelivat, vaan nämät kuitenkin antoivat iltapuoliseksi huviksensa ristiin naulita kymmenkuntia orjia.

Jo tuli kotihin veio; Toipa hanhen kostintsoiksi, Kultoa kuvun nenässä, Kaikki varpahat vas'esta; Toipa uuet ummiskengät, Saksan saappahat sataiset, Kannat alla karskajavi, Jalan alla jarskajavi; Toipa rinnan ristilöitä, Toipa korvan koltuskoita, Toipa sormen sormuksia, Toipa käen kintahia. Minä ristit rintahani, Koltuskaiset korvihini, Sormuksiset sormihini, Käteheni kintahaiset.

Ei kukaan ollut eksynyt pois eikä uusia tullut lisää. Tuossa istui vanhanpuoleinen rouva ketunnahkakapassa, joka jo pitkälle matkalle kodikkaasti tuoksui kamfertille. Hänen pyöreitä sormiaan koristi puolisen tusinaa sormuksia ja hän näytti tietävän että oli jotain varakkaannäköistä hänen ulkonaisessa ihmisessään.

Pari heistä kumartuu alas kopeloimaan haaksirikkoisen vaatteita ja tarkastelemaan sormuksia, jotka säteilevät hänen sormissaan ja korvissaan. Mutta nuori kalastaja pistää varmuuden vuoksi häneen vielä pitkällä veitsellä syvän, ammottavan haavan kylkeen, ennenkuin he jättävät hänet ja palaavat rannalle.

Majuri otti liivinsä taskusta kaksi kultasormusta ja jakoi ne nuorten välillä sanoen: "Vaihettakaa nyt sormuksia. Herra siunatkoon teitä, rakkaat lapseni!" Riston korvaan kuiskasi majuri: "Sormuksen sormessasi sain äidiltäsi, se on kallis kappale sekä sinulle että minulle." "

Sodan aikana on moni kapine hyvinkin usein joutunut vaihtamaan omistajaa, joko tämän tieten tahi tietämättä. Ja sota oli sotaa. Saksista lienee saapunut rajan yli sormuksia enemmänkin. Antakaa se minulle takaisin, armollinen neiti, antakaa se minulle takaisin! Ensin on vastattava: keneltä olette sen saanut? IS

Taasen vallitsi kuolonhiljaisuus, jota ainoastaan silkkiakuttimien hiljainen kahina keskeytti. "Kummallista", puhkesi ruhtinatar äkkiä sanomaan, "Claudius ei milloinkaan käyttänyt sormuksia, turhamielisyydestä, sitten sanottiin; hän ei sallinut niiden peittää kätensä kaunista muotoa, ja tuossa katsokaa kultaviivaa vasemman käden nimettömässä sormessa!