Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Tyytyväisenä katseli Nevalainen poikaansa, tämän ajatuksia arvaamatta. Tosin Juhanan muoto näytti levottomalta, ja Sipo kysyi, oliko hän nukkunut hyvin; mutta kun lyhyt vastaus oli myöntävä, ei isä sen enempää ajatellut asiaa, vaan rupesi puhelemaan. "Savonlinna on nyt Karjalan ainoana tukena. Karjalan lukko, Viipuri, on valloitettu; Laatokan rantamaan suoja Käkisalmi on antautunut.
Sormulan pajasärkälle kokoonnuttiin. Siellä päälliköt, Yrjö Sormuinen ja Sipo Nevalainen, antoivat määräyksiä. Vahvimmat miehet määrättiin asettumaan rannan puoleisen oven eteen. Siinä odotettiin Jyrkiä tulevaksi, kun hän meni hevosia satuloimaan. Toisten tuli muodostaa piiri talon ympärille, ettei heidän huomaamattaan kukaan pääsisi siitä pujahtamaan pois.
"Nyt on parasta, että heittäydyt pois kannoilta, tai minä pysäytän hevosen ja annan sinulle lähdön." "Vai niin, sinä urhoollinen valapatto!" sanoi noita uhkaavasti. "Mutta minullakin on sinulle neuvo annettavana. Nyt on parasta, että käännät hevosesi ja palaat kotiisi, jossa vala ensin täytetään; sitten voivat kostosi hankkeet toteutua, muutoin eivät." "Pois, hurja noita", huusi Sipo.
Miettii Sipo Nevalainen: Mistä apu, armo tässä? Kuninkaalle kuuliainen olen ollut elämässä, vaan on Kaarle kauan poissa, mässää herrat, moukat täällä; kun ei kissa, näätsen, koissa, hyppii hiiret pöydän päällä. Saapuu Hovilasta sana: »Jo nyt Sipon onni koitti! Simo Hurtta mahtavana kansan kaiken kaali, voitti.
"Viekottelijan?" toisti Sipo kummastuen. "Niin juuri", sanoi Juhana vakavasti. "Rovasti on käynyt täällä ja puheellaan saanut aikaan kamalat hankkeet." "
Hän astui äitiään kohden ja vaipui sitä rintaa vasten, jonka suojassa hän ennen, lapsuutensa onnellisina aikoina, niin usein oli nukahtanut. Pitkällinen äänettömyys seurasi. Vihdoin sanoi Katri "Minä tiedän, mitä on tapahtunut. Oi näitä kurjuuden aikoja, joita meidän pitää nähdä! Kyllä luulen, ettei Sipo olisi tuohon tuumaan ruvennut, ellei rovasti olisi häntä siihen houkutellut.
"Sipo Nevalainen!" hymähti Sormuinen halveksivasti. "Mitäpä hän meistä huolii, tuo hurskas, isänmaallinen mies! Hän oli mennyt ulos kirkosta, kun kuulutus luettiin, tietysti ollakseen hovilaisille mieleen, sillä Björn Finne oli kirkossa." "Mitähän hovilaiset tästä kuulutuksesta ovat arvelleet?" kysyi rovasti. "Ne ovat pitäneet sitä hullutuksena, tyhjänä unelmana", sanoi Yrjö.
En mielelläni nyt kotiani jättäisi, mutta tulevaisuuden turvan vuoksi sen teen." "Mutta eikö Juhana tule hoitamaan ?" "Vaiti", sanoi Sipo kärtyisesti. "Juhana ei nyt tule hoitamaan mitään." Sipo istui rekeen ja löi virkkua vitsalla. Se lähti aika vauhtia kartanolta, sillä Sipo ei ennen vielä kertaakaan ollut kotoa lähtien hevostaan lyönyt.
Sipo Nevalainen sillä hän se oli viittasi tyynnyttävästi kädellään, otti povestaan rahakukkaron ja lausui: "Minä tahdon tietää asian ennakolta. Ilmoita, onnistuuko se, mihin aion ryhtyä. Palkitsen sinua runsaasti." "Hahhaah", nauroi noita. "Sinä koetat eksyttää vanhusta; mutta sinä olet minua kerran kohdellut pahoin ja niinkuin silloin sanoin onni on sinusta kaukana."
"Aika on minulle tärkeä; senvuoksi aioin koettaa päästä sinun pitkistä puheistasi." "Hoo", virkkoi Malla, ja hänen silmänsä välähti. "Ja valasi? Sen olet kai jo unhoittanut." "Siitä puhutaan, kun kolmen, neljän päivän päästä palaan", lausui Nevalainen. "Vai niin", virkkoi noita ivallisesti. "Mutta minä pelkään, että sinä et palaakaan." "Sinun pelkosi ei minuun koske", vastasi Sipo.
Päivän Sana
Muut Etsivät