United States or Grenada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sano minulle, runoilija, oletko sinä, joka olet lavealti kulkenut vieraissa maissa, oletko sinä koskaan nähnyt vaimon rakastavan vierasta lasta? Ei ainoastaan siitä pitävän, sitä en tarkoita; vaan rakastavan, rakastavan sielun hellimmällä rakkaudella? JATGEIR. Niin tekevät vaan ne vaimot, joilla ei ole omia lapsia rakastaa. SKULE KUNINGAS. Vaan ne vaimot ?
Niin, näes, pelkät taidot päässä ovat kangaspakkoja, mutta ajatukset sydämmessä ovat kankaita, jotka henki saa valmiina itseänsä ympäröimään. Sielun on parempi kantaa yksinkertaista pukua, kuin käydä vaatteitta ja huolimattomasti, vaikka hopeahohtoakin olisi säiliössä.
Rakkaus, mi nopsaan jalon syttää sielun, tuon kauniin miehen mielen valtas; tapa kuin hänet kadotin, mua vielä loukkaa. Rakkaus, mi vaatii rakastamaan vastaan, hänehen liitti mun niin lujaan, että mua vieläkään ei jätä hän, kuin näet. Loukattuja noin kuullen sieluja, loin silmän alas ja pidin alhaalla, sikskunnes sanoi minulle Runoilija: »Mik' on miettees?»
Monenlaiset muistot, tunteet ja ajatukset kaikista entisistä tapauksista ja elämän seikkailuista lensivät salaman nopeudella Jaakon ja Marin sielun lävitse ja nuot muistot repäsivät heidän entisen elämänsä kirkkaana tauluna unhotuksesta heidän silmiensä eteen.
JAGO. Hyvä nimi, nähkääs, miehessä ja vaimoss' On kallein sielun kalleus. Jos viet rahani, Vie pois! Viis' siitä!
Tyyni, juhlallinen oli yö, avaruus korkea ja ääretön; hiljaisuus kääri kaikki salaperäiseen tunnelmaansa, ei äänähdystäkään kuulunut noina hetkinä, kun kahden sielun syvyydestä virtasi heidän korkeimmat, voimallisimmat ajatuksensa, taistellakseen elämän ja kuoleman taistelua toistensa kanssa... Saulus katkaisi ensin äänettömyyden.
Ja nyt vallitsee täydellinen pimeys ja tyhjyys hänessä ja hänen ulkopuolellaan; entinen elämä on kuollut ja ulkopuolinen on sammunut. Se on tuo salaperäinen hetki, kun uuden elämän siemen alkaa itää sielun syvyydessä... Tunti tunnin perästä kuluu; hän ei enää ajattele, hän vain kärsii, kärsii ... ja odottaa... Tällöin hän on huomaavinaan verta valuvan ristin nousevan eteensä.
Minä olen elänyt pahasti sinua ja kaikkia ihmisiä kohtaan. Minä olen saattanut sinut kärsimään sielun ja ruumiin puolesta, sentähden kun olet tahtonut suojella minun kunniaani ja perheemme onnea! Minä olen tuhmuudessani sättinyt sinua köyhyydestä, mutta nyt näen, ettei rikkaus ole minkään weroinen hywien tapojen ja puhtaan omantunnon suhteen; sinulla on nuo molemmat ollut, minulla ei kumpaakaan!
Kesäiset tuoksuvastat mummun taittamat ja laittamat, kipallinen vettä vanhasta taitavasta kädestä kiukaan raunioon, joka on rakettu kosken sorvaamista kivistä, ja kihahtava löyly, joka sulattaessaan ruumiin sulattaa myös sielun. Ja huhuh! ja hohoh! Ja kylvyn jäljestä ilkoisen alasti takaisin sillan yli, jonka alla pienoiset yhä vielä pätkää.
Mutta rikostein on se kukkura, Loppukehitys sielun paatuneen.